keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Kennelelämää osa 5 Nelli

Nooran pentu Nelli karamelli (Akiliinan Juuliska) syntyi olkkarimme lattialle 13.9.99 ystäväeläinlääkärimme Meikun ja silloisen lankomme läsnäollessa, kun mieheni, joka meillä yleensä synnytysavustukset hoitaa, oli käymässä Helsingissä. Synnytys ei millään meinannut käynnistyä ja Meikku ystävällisesti tuli kotiimme. Nellille syntyi myös merlesisko, joka oli kuollut :-(. Nelliä kutsuttiin pitkään Mykräksi, koska se oli musta ja ihan myyrännäköinen. Jo alusta pitäen oli aika lailla selvää, että se jäisi meille kotiin. Nellin isä on FIN & EE MVA Deep Illusion's Bangkok Child eli Makkonen, jonka ystäväni Anniina omisti. Meikusta tuli luonnollisesti Nellin "kummitäti" ja sen toinen "kummi" on Tuuli Matinsalo, joka asui tuolloin Villähteellä ja tuli koirista pitävänä katsomaan Nelliä, kun se oli pieni.

Perhepotretti kuva Annina Rae


Kuuratytöt Noora ja Nelli - äiti ja tytär
Nellukka on tosi nopea oppimaan asioita ja sille olenkin opettanut kaikenlaisia temppuja. Se tykkää agilitystä yli kaiken ja on tosi perso kaikille herkuille Nelli olisi ollut oiva kisakoira, jos omat hermoni olisivat kestäneet kisaamista. En siitä niin tykkää, joten se sitten jäi. Taidoiltaan se on hyvä ja osaa paimenkoirien lailla lukea tosi hyvin vartalon kieltä.
 
Tällaisena muistan Nellin aina, haukku raikaa



Sille oli helppo opettaa näyttelyposeeraus ja se jaksoi olla asennossa tosi pitkään kättäni tuijottaen. Näyttelyissä sen paras tulos on neljästi PN3 ja sillä on seitsemän luokkavoittoa, sertiä se ei ole koskaan saanut. 2006 sen takatassusta meni nivelside ja sen tassu on levinnyt varpaista. Tästä johtuen sen askellus ei enää ole täysin normaalia ja sen selkään ja lanteeseen aiheutuu virheasento ja sen lisäksi sen lihakset jumiutuvat herkästi. Siksi Nelliä on käytetty aika usein fysioterapiassa ja hieron sitä usein. Nelli on ikävä kyllä aika herkkä haukkumaan ja ilmaisemaan mieltään, mikä on välillä aika ärsyttävää.

Nellin Friidu-tytär äitinsä kanssa
Nelli on mieheni koira, sillä minä olen se, joka poistaa ylimääräiset ripset silmistä pinseteillä tai tyhjentää anaalirauhaset tai laittaa silmä- tai korvatipat silmiin. Vaikka ruokin koirat päivittäin, niin se ei ole auttanut Nellin suopumista. Se menee mieluummin mieheni kainaloon ja rapsutettavaksi. Kun minä sitä pyydän luokseni, niin se koittaa luikkia karkuun.

Nellillä on ollut neljä pentuetta, joissa kaikissa on ollut kaksi pentua. Ekassa pentueessa Freyrin kanssa oli kaksi mustavalkoista poikaa, sillä molemmilla vanhemmilla on mv-geeni. 

Nellillä on useampi eriävä silmätutkimustulos coloboman suhteen. Paneelissa sen silmät kuitenkin todettiin terveiksi, sillä on colobomaa muistuttava silmänpohjan rakenne, muttei colobomaa.


Nelli pentuna kuva Annina Rae

Nellin kuulo on huonontunut iän myötä. Se eksyi kerran syksyllä metsään ja mieheni sai etsiä sitä toden teolla, ennen kuin Nelli löytyi. Nellillä on iso rasvapatti nisässä ja emätinkasvain, joten se saa olla seuranamme siihen asti, kun sen elämä on hyvälaatuista ja se itse voi hyvin, sillä on myös vanhuuden sydänvika.


4 kommenttia:

Shetup kirjoitti...

Terveiset Nellille meidän Nelliltä (10.11.98) :)
Teräsmummot rulettaa <3

Kati

Pauska kirjoitti...

Mummot on ihania, niin täynnä elämänkokemusta :). Nelli kiittää ja tervehtii kaimaansa :)

Bea sheltir kirjoitti...

Hon är jätte fin er Nelli.Våran Wilma blir 12 år i maj så Nelli är lite äldre.

Pauska kirjoitti...

Tack Bea, gammal och lite sjuk men så kär :)