sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Hajuvesimuseossa Grassessa

Serkkuni on työskennellyt reilut parikymmentä vuotta hajuvesialalla ja oli meille erinomaisena oppaana, kun kävimme Grassen hajuvesimuseossa. Musée International de la Parfumerie'tä oli uudistettu ja laajennettu neljä vuotta ja se oli aika vasta avattu uudelleen.

Ranskassa museot ovat halpahintaisia. Ne, joissa olen käynyt, ovat aina maksaneet alle viisi euroa hengeltä. Louvreen opettajat pääsevät OAJ:N kortilla ilmaiseksi.

Auto kannattaa jälleen jättää läheiseen parkkitaloon. Sisälle mennään eri paikasta kuin mistä tullaan ulos. Museo oli auki kuuteen ja olimme siellä vähän jälkeen viiden. Museo on aika iso, joten teimme aika pikaisen kierroksen.


Ihan aluksi esitellään ne kasvit, joita käytetään hajuvesia tehdessä sekä ne paikat, josta niitä saa. Kasvit oli numeroitu isoihin tauluihin kuvan kera.



Tällä kasvisosastolla oli myös nähtävänä useita kasveja kuten basilika, mimosa, Yiang yiang, Iiris, orvokki, pitchouli ja minttu. Kuvassa mimosa, jota näki paljon Nizzan keskustassa karnevaalien (Bataille des Fleurs) jälkeen kukkakimpuissa. Haju on vahva ja sen tunnistaa helposti.  Nämä hajuaineet voivat olla peräisin kasveista, sienistä ja jopa eläimistä kuten myski.



Suomi oli kartalla levähtänyt vähän Pohjanlahteen ja Itämereen, joten otin siitä ihan huvikseni kuvan. Kasvit kasvavat ympäri maailmaa, monia saa Ranskastakin.



 Hajuvesiä käytettiin jo egyptiläisten ja  roomalaisten aikaan. Niitä käytettiin uskonnollisissa menoissa ja myöhemmin peittämään esimerkiksi hien hajua. Hajuvedessä käytetään alkoholia pohjana ja siihen sitten sekoitellaan erilaisia hajusteaineita.  Jacques Guerlain oli 1900-luvun alussa ensimmäisiä alan suuria nimiä. Hänen sukunsa aloitti hajuvesien parissa jo 1820-luvulla. Maailman tunnetuimman hajuveden Chanel vitosen loi Ernest Beaux ei suinkaan Coco Chanel itse. Ranskan kielessä näille hajuvesien kehittelijöille on annettu lempinimi "le nez" eli nenä.



Mielenkiintoisin esine oli kuningatar Marie Antoinetten matkanesessääri, jossa oli pari matkalaukullista kaikkea mahdollista tavaraa kullasta. Mieleenjäävin oli pyöreä esine, joka illalla täytettiin tuhkalla ja laitettiin sänkyyn lämmikkeeksi. Kuva jäi valitettavasti epätarkaksi, mutta kullan kiillon siitä kyllä näkee sekä esineiden määrän, tässä vain osa.




Monenlaisia hajuvesipulloja oli esillä sekä kaikenlaisia hajuvesiä. Kautta aikain on tehty erikoisia pulloja. Yhdellä osastolla oli historiallinen katsaus, jossa oli kunkin vuoden tunnetuin hajuvesi esitteillä. Monessa paikassa oli laitteita, josta sai nenäänsä erilaisen hajun nappia painamalla.




Marilyn Monroen lempihajuvesi ja
kenties maailman tunnetuin hajuvesi oli toki näytillä





 Monilla muotitaloilla on omia hajuvesiään. Hajuveden eau de toiletten ja eau de Colognen eroina on aromiaineiden pitoisuusprosentti, joka on hajuvedessä suurin n. 30 %.  Hajuvettä kannattaa laittaa niihin kohtiin, joissa valtimon syke tuntuu parhaiten. Kun se haihtuu iholta, niin siinä on kolme eri vaihetta ja lopuksi jää jäljelle ominaistuoksu, jonka me haistamme. Itse en hajuvesiä käytä enkä edes voisi kuvitella käyttäväni, saan tuoksuista päänsärkyä enkä vain pidä niistä.


   













         Yhdellä osastolla esiteltiin sitä, kuinka hajuvedet tehdään. Tämä pullosto oli minusta hauskannäköinen. Esillä oli myös useampi tislauslaite, jotka näyttivät hyvin samantyyppisiltä kuin viskintislauslaitteet Skotlannissa.

Allaolevassa kuvassa on esitelty koko repertuaari, jota tarvitaan hajuvesiä tehdessä. Pullojen määrä on melkomoinen ja näitä sekoittelemalla hajuvesi syntyy. Tämän ranskankielinen nimi on l'orgue à parfum eli urut ja kieltämättä se näyttää kyseiseltä soittimelta.



 Grassessa on kolme isoa hajuvesi valmistajaa: Fragonard, Molinard ja Galimard ja tien varrella oli isoja mainoksia ilmaisista tutustumiskierroksista, joten jos tuolla suunnalla liikkuu ja aihe kiinnostaa, niin voi käydä visiitillä katsomassa, miten hajuvesiä valmistetaan.


Ei kommentteja: