torstai 30. elokuuta 2012

Seurasin johtajaa :)

Rita kesällä
Viimeiset pari viikkoa ovat olleet niin kiireisiä, että eipä ole ehtinyt kirjoitella mitään juttuja. Oli oikein mukavaa palata töihin loman jälkeen, ainoastaan aamuherätykset ovat olleet vähän tuskaisia, kun en osaa ennen puoltayötä  mennä nukkumaan. Töitä on riittänyt enemmän kuin riittävästi ja riemulla odotan sitä päivää, kun luokissa on älytaulut seinillä, kielistudio toimii ja luokassa saa tulostettua paperin! Meillä oli ilmastointiremppa kesän aikana ja kaikki on vielä vähän vaiheessa. Yhtenä aamuna joku näppärä kirjoitti Etlarin Näppis-palstalla, että opettajat ne vasta kurjia ovat, kun haluavat mennä aikaisin kouluun ja oppilaat joutuvat sen takia nousemaan aikaisin. Melkein vedin herneet nenään, sillä en kyllä tunne montakaan opea, joka haluaisi kahdeksaksi kouluun - päinvastoin. Koitamme jakaa sitä kurjuutta omassa kolmen hengen aineryhmässämme ihan tasaisesti jokaiselle. Tässä jaksossa otin Kielitivoli-hommien takia ihan vapaaehtoisesti kaikki kasin aamut - joka päivä. No vastapainoksi pääsen kolmesti jo klo 11 kotiin tekemään projektihommia. No niin tämä on nyt aika kaukana varsinaisesta jutun aiheesta, joten palataanpa alkuun.



Miila metsälenkillä, Skoti taustalla


Skoti
Tänä iltana päätin tehdä ns. koirien lenkin eli annan koirien mennä sinne, minne ne haluavat ja seurailen perässä.  Kahdeksan maissa koirat alkoivat olla levottomia ja niinpä päätin viedä vanhukset Nellin ja Skotin  ensin kahdestaan, koska Nelli ei kasvaimen takia enää oikein halua kävellä pitkästi ja jostain syystä Skotikin on lyhentänyt lenkkejään mielellään. Eipä ollut yllätys, että ne kävelivät Lepotien päähän ja siitä vasemmalle, sillä tämä on minun aamulenkkini, kun se kohdalle sattuu. Naapurin koira haukkui pensasaidan takana, Nelliltä mahtaa jo olla kuulo mennyt, koska se ei reagoinut siihen mitenkään. Lähinnä se kyttäsi silmä tarkkana taskussani ollutta Frolicia, jonka annoinkin sille. Skoti on niin lunki kaveri, että se ei muista koirista piittaa, nosteli vain koipeaan vähän väliä. Näin tiellä muutamia lehtokotiloita ja yhden rykelmän niitä. Tien päähän päästyämme mietin, että kumpaanhan suuntaan koirat kääntyvät. Yllätyksekseni Skoti ottikin Ritolat ja kääntyi samaa tietä takaisin ja Nelli tuli perässä - matkaa lenkille tuli nelisensataa metriä :D. No jos koirat siihen tyytyivät ja tarpeet tulivat tehtyä, niin en pistä hanttiin, sillä olihan vielä Dynamic Dutch Sisarusduo jäljellä. Miila otti tällä kertaa johtajan aseman, vaikka Rita on laumamme kiistaton pomo. Sama suunta kuin edelliselläkin parilla. Miila väänsi kakat pellolle, jolta oli leikattu ruoho ja kääntyi Restotien suuntaan. Välillä koirat jäivät vähän nuuskimaan ja muutaman kerran nartutkin merkkasivat. Koirat päättivät jatkaa Restotietä eikä mennä pikku polkua Pajutielle, jossa entinen kotimme sijaitsee. Sitten tulimme Suppalantielle ja jännityksellä odotin, lähtisimmekö uimarannalle  vai kotiin päin. Koirat valitsivat kodin. Taas nuuskutettiin tienpientareella ja luettiin eemaileja, joita toiset nelijalkaiset olivat jättäneet. Pärisevä mopo ajoi ohi ja molemmat syöksyivät sitä kohti, joten piti olla tarkka fleksien kanssa ja pysäyttää ryntäys. Suppalantien kerrostalojen kohdalla molemmat vetivät tiukasti ja erittäin päättäväisesti tielle. Hetken ne nuuskivat tienpiennarta ja kävelivät sitten muutaman metrin. Tienpenkalla makasi kuollut siili :-(. Varmistin vielä, että se oli hengetön ja kyllä se oli, sillä se kuhisi pieniä valkoisia matoja. Onneton oli siilin kohtalo jäädä auton alle. Olimmo jo lähellä kotiamme ja koska autoja ei näkynyt, niin annoin koirien mennä tien yli kotitielle. Olin varautunut kiertämään neljän viiden kilometrin lenkin, mutta tyngäksi jäi. Kansalaisen karttapaikan mittarin mukaan lenkille tuli pituutta 900 metriä. Nyt kaikki makaavat reporankoina lattialla. :)


Nelli




4 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Niin komeat loirat. Vai pitäisikö sanoa kauniit. Meidän lapset olisivat ikionnellisia yhdestäkin.

Olen myös iltavirkku ja aamulla nenä painaa. Odotan aikaa, kun lapsia ei tarvitse enää saattaa koulubussille.

Miikku kirjoitti...

Välillä on laiskotusiltoja näköjään koirillakin. Useasti tulette aamulenkillä vastaan reippaina, minä kurvaan lapset hoitoon ja sitten nasta laudassa töihin ;)

Pauska kirjoitti...

Kiitos, sheltti on yksi kauneimmista roduista ja omaa silmääni eniten viehättää tricolou :). Koirista on kyllä paljon seuraa, mutta on niissä tietty vähän hommaakin.

Pauska kirjoitti...

:) joo eilen olisin ollut valmis paljon pitempään retkeen, mutta näitä ei huvittanut.