Johanna oli koostanut itselleen uuden bändin, ainoastaan kosketinsoittaja Tomi Aholainen oli vanha tuttu. Muusikot olivat todella taitavia ja etenkin lyömäsoitinten soittaja teki suuren vaikutuksen hallitsemalla lukuisia soittimia, joista osaa en ollut ikinä nähnytkään. Juho Kanervo jäi myös mieleen, sillä harvoin saa kuulla upeaäänistä selloa lavalla. Juho soitti sellon lisäksi bassoa. Matti Kallio oli kosketinsoittajana ja soitti kauniisti myös tinapilliä, joka sopi moneen kappaleeseen erinomaisesti. Muita soittajia olivat Teho Majamäki sekä Jussi Jaakonaho.
Johanna julkaisi konserttia edeltävänä päivänä viidennen albuminsa Sudenmorsian ja oli odotettavaakin, että uudelta levyltä soitettiin monia kappaleita. Uuden levyn sovitustyyli ja koko tunnelma ovat hieman aikaisempia levyjä erilaisempia. Johannan uskomaton suorastaan huilumainen ääni kuulostaa jälleen upealta. Mietin kauan, millä sanoilla kappaleita kuvailisin, mutta en oikein keksinyt osuvaa: kappaleissa kuuluu jotenkin etno, en osaa selittää miten, ehkä soitinvalikoima on paikoin erikoinen ja kansansoittimia käytetään enemmän kuin ennen. Monet kappaleista alkavat pienestä ja kasvavat loppua kohden huikeisi elämyksiksi. Itselleni tulee mielikuva vihreätakkisesta miehestä, jolla on värillinen baskeri päässä :). Tällä kertaa kappaleissa ei ole suoranaisia tarinoita kuten monissa aiemmissa levyissä. Yksi valssi oli uskomattoman hieno ja se jäi mieleen kertakuulemalta. Valitettavasti konsertista on jo kohta kuukausi aikaa, joten en enää muista kappaleen nimeä. Konsertissa kuultiin myös Konstan parempi valssi hienona versiona sekä tietysti Prinsessalle.
Johannalla oli mukanaan kivi ja hän kertoi kivien merkityksestä itselleen ennen kappaletta Kivet kertokaa. Eräs arvostelija on sanonut, että levy kuulostaa parin ensi kuuleman jälkeen tylsältä, mutta muutaman kerran jälkeen se näyttää, kuinka hienosta levystä onkaan kyse. Kuulin kesällä radiosta laulun Oothan tässä vielä huomenna ja se jäi kyllä kertalaakista mieleeni, hieno ja valloittava! Itselleni tuli aivan samanlainen olo, sillä ensikuulemalla kappaleista mikään ei jäänyt erityisesti mieleen koska melodiat eivät olleet kovin tarttuvia. Levy vaatii taatusti useamman kuuntelukerran. Juha Tapion kanssa laulettu duetto Muita enemmän on kerrassaan hieno. Äänet sopivat täydellisesti yhteen.
Koska tunnen Johannan vanhemman tuotannon hyvin, niin kieltämättä vanhemmat ja tutut kappaleet puhuttelivat minua tässä konsertissa enemmän kuin uudet, siihen on sekin syy, että sanat alkaa jo osata ulkoa, niin on helppo pysyä lauluissa mukana.
Konsertissa sai kuvata parin ensimmäisen kappaleen aikana, joten tässä pari räpsäystä.
Netistä löysin tämän esityksen
Johannan nettisivuilta voit kuulla pienen maistajaisen levyn kappaleista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti