lauantai 15. joulukuuta 2012

Alvarin vessa ja Jyväskylän kampus

Ilokivi ei näyttänyt ollenkaan tutulta
Alkuviikolla kävin Kielitivoli-seminaarissa Jyväskylässä - entisessä opiskelukaupungissani, jossa opiskelin ja asuin vajaat seitsemän vuotta. Opiskeluaika oli kyllä yksi elämän mukavista ajanjaksoista, meillä oli mukava samanhenkinen iso ystäväporukka, jonka kanssa teimme vaikka minkälaisia tempauksia ja harrastimme liikuntaa ja pelasimme seurapelejä.

Aika paljon muutoksia kampukselle oli tullut. Jäin bussista pois Liikunnan kohdalla ja kävin ekaksi Philologicassa, jossa näin assistentin. Hän kertoi, että laitoksella on professorin lisäksi enää neljä (!) lehtoria töissä. Kuulosti aivan uskomattomalta, sillä minun aikanani heitä oli vaikka kuinka paljon enemmän. Kursseista on karsittu ja opiskelu taitaa olla aika paljon erilaista kuin 80-luvulla.


YHTS, en ihan näin matalaksi sitä muistanut

Liikunta

Silloisen venäjän professori Peurasen ovi. Täältä hain appron loppumerkinnän, se tilaisuus ei unohdu :)


Svenska klubben on saanut oman huoneen

:D

Henkilökunta oli saanut laatikot, joihin voi jättää viestejä ja töitä


Tässäkin luokkahuoneessa on tullut istuttua monenmonta kertaa







Lozzi oli käytössä jo isäni opiskeluaikaan. Lyhdyssä olen tainnut käydä yhden kerran. Lozzilla vietimme jonkun kerran Svenska Klubbenin juhlia ja muistan säestäneeni laitoksen opettajaa Heinoa ainakin yhden kerran, kun hän soitti viulua.



Päärakennus on minulle rakas paikka jo yksin siitäkin syystä, että tapasin siellä mieheni ensimmäisen kerran - ja muistan hyvin tuon tapaamisemme :). Seinänaapurini ja hyvä ystäväni Olli esitteli minut kurssikaverilleen ja nykyiselle aviomiehelleni kuvassa oikealla näkyvän tiskin luona reilut 24 vuotta sitten.






Hain itsekin OKL:ään neljäntenä opiskeluvuotenani, mutta jäin varasijalle, syykin on selvinnyt vasta äskettäin. Tässä oli aikoinaan kolikkopuhelin, jolla soitin aamulla ystävälleni Timpalle Kuopioon soiton, että hän oli saanut opiskelupaikan.





Päärakennuksen aulassa pidimme legendaarisen tai chi -esityksemme toimintavuorokaudessa, jonka voitimme tuona vuonna. Kilpailu oli yliopistoliikunnan järjestämä ja siinä kisattiin oikeasti 24 tuntia putkeen kaikenlaisissa urheilulajeissa sekä peleissä. Yksi parhaista osuuksista oli suunnistus sekä öinen keräilyerä, jossa meille annettiin lista tavaroista, jotka yön aikana piti hankkia. Perimätieto kertoo, että joku oli herättänyt Harri Kirvesniemen yöllä ja pyytänyt tältä nimikirjoitusta, sillä listassa oli sillä kerralla jonkun maajoukkueurheilijan nimmari. Minulla oli Seinäjoen painiturnauksesta lukioajoilta kymmeniä nimmareita, joten tuo oli meidän joukkueellemme helppo rasti.




C1:ssä olin pääsykokeissa ja täällä pidettiin yleiset ja tiedekunnan tentit sekä juhlat ja konsertit.





Portaikko

Lamppu à l'Alvar

Kartta kampuksesta


Sokerina pohjalla otsikossa ollut Alvarin vessa eli päärakennuksessa oleva (naisten) toiletti, joka on aivan legendaarinen. Kooltaan koppi on todella pieni ja minullakin oli vaikeuksia saada mahtumaan tilaan käsilaukkuni.




Allaoleva kuva havainnollistaa hyvin, miksi Jyväskylässä yleisesti opiskelijaporukoissa vitsaillaan siitä, että Alvari ei ole tainnut käydä isolla hädällä, koska polvet melkein ottavat kiinni seinään, kun pöntölle istuu. Varpaat ovat seinässä ja se laukku mahtuu juuri ja juuri samaan tilaan. Valmistujaisjuhlassani meillä oli esityksessämme kohta, jossa lavalle tuotiin vessanpönttö ja joku matki tätä vessaa - yleisölle ei jäänyt epäselväksi esityksen tarkoitus :).






8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Romantiikkaa ja suomalaista desingnia löytyy siis oheisen katon alta. Pia

Pauska kirjoitti...

En ole ainoa, joka on puolisonsa tuolta löytänyt :)

2o2n kirjoitti...

Oi kiitos näistä kuvista! Itsekin olenP:ssä opiskellut ja jumpissa Liikunnalla käynyt. Ei vain tullut aikanaan tällaisia kuvia otettua.

Johanna kirjoitti...

Ihana postaus. Ilokivessä tuli joskus käytyä,mutta siitä on kyllä pitkä aika. Kyllähän Jyväskylä on muuttunut joka suhteessa ja paljon.

Pauska kirjoitti...

Kiitos kommentistasti :) Minulla on jokunen kuva, mutta ne ovat albumeissa. Kuulin, että P:stä ollaan tekemässä asuntolaa eli paluu viime vuosisadan alkuun, joten siinäkin mielessä hyvä, että on jotain muistoja tästäkin merkittävästä elämänvaiheesta.

Pauska kirjoitti...

Kiitos, Ilokivessä olen ollut Värttinän keikalla ja joissakin OKL:n bileissä muistaakseni. Kortepohja ja sinne menevä tie ovat muuttuneet paljon, rakennuksia on tullut aivan hurjasti ja Vinkin pihasta oli hävinnyt kahvipannu. En käynyt kampuksen muissa osissa, sillä oleilimme pääasiassa alakoulussa norssilla - sekin oli aivan uusi rakennus.

Marjukka kirjoitti...

Muistelen välillä Sibis-aikaani haikeudella, sitä Pitäjänmäen taloa, jossa sijaitsivat musiikkikasvatus, kansanmusiikki, jazz ja osa solistisesta, ei ole enää... Tai on, mutta se oli vuokratalo. Nyt Akatemia on tungettu pääasiassa Töölön taloon, ja tunnelma on ihan erilainen. Ei enää ole kaalisalaatissa coctail-kirsikoita, kuten Pitskussa oli... ; )Sibiksen vuodet olivat elämäni hauskimmat, meillä oli ihan mahtava vuosikurssi, josta vain muutama on koulussa töissä. Mm. Paunun Ahti laulaa Rajattomassa, ja Sippolan Laura on muusikko.

Pauska kirjoitti...

Opiskeluaika on kyllä yksi elämän parhaista vaiheista, jollei nyt oteta lukuun jotain vähemmän tärkeitä tentittäviä aineita ja niiden ulkoa pänttäämistä. Teillä on taatusti ollut hurjasti kaikin puolin luovia, taiteellisia ja taitavia ihmisiä, joiden kanssa on ollut ihanaa musisoida. :)