sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Ranska 2013: päivä 2 Disneyland

Meillä oli tällä reissulla teemana teemapuistot ja historia, jotka ovat molempien perheiden kiinnostuksen kohteita. Ekan varsinaisen päivän vietimmekin Disneylandissa. Hotellin aamupalan jälkeen nousimme hotellin edestä ilmaiseen bussiin, joka vei meidät paikan päälle. Kätevä systeemi kerta kaikkiaan!

Sen sijaan ei ollut ollenkaan kätevää, että portilla oli kaksi tai kolme vastaanottopistettä, joissa jokaisen reppu tarkastettiin käsin! Tyypit tsekkasivat taskulampuilla lokerot ja minunkin anorakin etutasku ei jäänyt huomiotta. Piti näyttää, että minulla oli aurinkolasit ja kamera. Onneksi olimme portilla jo ennen kymmentä, sillä päivän aikaan jonot pitenivät ja sisällepääseminen kesti taatusti kauan. Puisto aukeaa ohjelman mukaan kello 10, mutta sisään pääsee kyllä jo aiemminkin. Suosittelen ehdottomasti, että olet paikalla jo puoli kymmenen jälkeen, varsinkin, jos matkustat loma-aikaan. Kesäkuun alku oli hyvä ajankohta, koska silloin ei lomia käytännössä ole kuin Suomessa ja maanantai oli muutenkin hyvä päivä, ruuhkia ei juurikaan ollut.

Muita vinkkejäni olisi, että osta liput etukäteen. Pariisin turistitoimiston kautta sain 25%:n alennuksen ja hotellit myyvät myös lippuja halvemmalla. Hotelleista järkätään ilmaiskuljetus paikan päälle. Pariisista pääsee kätevästi RER-junalla ihan puiston eteen. Ekalla kerralla tulimme junalla ja matka taisi kestää jotain 40 minuuttia. Puistossa on vesipisteitä, joten oma vesipullo kannattaa olla mukana. Kannattaa ottaa opaslehtinen, jossa on päivän esitysten ajankohdat sekä selostus siitä, minkätasoinen nähtävyys on - sopiiko se perheen pienemmille vai onko se hurjempi laite.
Minulle oli suurta apua erään opiskelijan tekemästä blogista, johon tutustuin jo etukäteen ja tein itselleni listan niistä kohteista, jotka jätän väliin. En ole mikään huimapää ja vuoristoradat ja vastaavat ovat aivan kammotusta. Mieheni taas tykkää geevoimista ja käy mielellään kieppumassa, minua hän ei seurakseen saa.

Tässä kuvakollaasi puiston alkupuolelta eli Main Streetilta.Tuli aivan sellainen tunnelma kuin olisi astunut ajassa ja paikassa aivan eri maailmaan - Pieni talo preerialla Laura Ingallsin aikakauteen.






Hetken aikaa meillä meni hahmottaessa kokonaisuutta, sitten aloimme käydä läpi nähtävyyksiä. Ensimmäiseksi menimme Fantasylandiin ja kiersimme Prinsessalinnan, jossa ei ollut mitään kovin erikoista. Lasimaalauskuva on linnasta.


Fantasyland on erityisesti pienten lasten kohde. Se on hyvin kaunis ja siellä on paljon istutuksia. Uskaltauduin  Mad Hatter's teekuppeihin, sillä huomasimme, että yksi kuppi oli jumittunut eikä pyörinyt kovin lujaa, vauhti oli meikeläiselle juuri sopivaa. Teekannu oli hauska, sillä sen nokasta nousi höyryä. Karusellissä kävimme kaikki ratsastamassa hevosilla :). Dumbo oli suljettu, joten siihen emme päässeet.





Ensimmäinen rajumpi kohde oli Peter Panin lento. Siinä, kuten monessa muussakin istuttiin vaunussa  tai tässä tapauksessa laivassa, joka liiteli halki ilmojen. Alhaalla näkyi kaupunki ja Kapteeni Koukkukin taisi vilahtaa jossain välissä. Loppupuolella vauhti kiihtyi ja pisti kiljumaan ihan kunnolla :D.
Labyrintin skippasimme ja minä halusin nähdä Le Pays des Contes de Fées -maan, jossa istuttiin pienessä veneessä katsellen maisemia. Ihan mukava matka oli ja maisemat olivat hienot.




Casey Jr sirkusjuna oli hauska, vauhti ei ollut liian luja, mutta kuitenkin ihan tuntuva. Sitten alkoikin jo olla nälkä ja etsimme ruokapaikkaa. Edellämme oli pari Puma-asuista naapurimaan kansalaista, joiden tilaus kesti ja kesti. Olimme niiiiin väärässä jonossa kuin vain voi olla. Kaikki muut jonot vetivät nopeammin, meillä oli vielä joku harjoittelijakassa ja valehtelematta vietimme puolisen tuntia jonossa ennen kuin venäläiset saivat tilauksensa tehtyä. Söimme kanaa ja riisiä sekä salaattia, otin vielä jätskin jälkkäriksi.






Monissa laitteissa oli oheinen kyltti, jotkut laitteet olivat kiellettyjä raskaana olevilta tai sydänvikaisilta.






Even ehdoton suosikki oli Pirates of Caribbean seikkailurata, jossa mentiin upeissa maisemissa ja kaksi kertaa noustiin mäkeä ylös ja sitten vauhdilla alas - mahasta vihlaisi ja huuto raikui jälleen :D. Eve koitti saada minua mukaansa useampaan otteeseen, ilmeisesti kauhea huutoni oli hänestä hauskaa, mutta kieltäydyin kunniasta. Meistä otettiin kuva, jonka olisi saanut ostaa. Toisena päivänä ystävämme kävivät toisen kerran ajamassa radan ja Eve pääsi vielä kolmannenkin kerran äitinsä kanssa jonottamatta suoraan laitteeseen, hyvää palvelua siis.



Aitoa kauhua :D
Moniin laitteisiin jonotettiin kävelemällä pitkiä pätkiä välillä kiemurrellen välillä lyhemmin. Jonotusajaksi oli merkitty usein 45 minuuttia, mutta itse asiassa meiltä ei koskaan mennyt niin kauaa, reilu puoli tuntia vain. Indiana Jones -vuoristorataan mieheni meni Helin kanssa ja kyyti oli huimaa.


Big Thunder Mountain
Robinsonin perheen majan skippasin polveni takia, sain muutenkin kävellä alkupäivinä paljon, erityisesti rappusia ja valikoin näin ollen hieman nähtävyyksiä. Seikkailusaarella kävimme ja kuljimme sen sokkeloissa. Nämä nähtävyydet olivat Adventurelandissa. Siellä olisi ollut joku näytöskin, mutta jätimme sen suosiolla välistä.

 Sitten kuljimme Frontielandiin ja siellä oli jälleen yksi kohde, suosittu Big Thunder Mountain -vuoristorata suljettu. Phantom Manor eli kummitustalo oli ainakin alussa pelottava, sillä meidät laitettiin pilkkopimeään hissiin. Sitten seikkailumme kummitusten, luurankojen ja haamujen kanssa.  Laivakyydin Thunder Mesa Riverboat Landingin jätimme myös välistä, laivalla on tullut seilattua niin Saimaalla, Kallavedellä kuin Kiannallakin, joten siinä ei suomalaiselle ole mitään kovin erityistä koettavaa.

Phantom Manor ulkoa

Jollain vuoristoradalla käskettiin pitää pää kiinni niskatyynyssä, mutta yllättäen siinä tulikin päähän pari iskua, joten oli parempi pitää pää irti tyynystä. Iskut olivat sen verran kovat, että mieheni ei enää halunnut sen kokemuksen jälkeen mennä vuoristoratoihin.

Miehet eivät myöskään halunneet käydä ampumassa, joten sitten suunnistimme It's A Small Worldiin, jossa soi tarttuva - osa porukasta oli jopa sitä mieltä, että ärsyttävä - melodia ja kauniita nukkemaisemakuvia ympäri maailmaa.Tämä kohde jäi mieleeni jo edelliseltä kerralta. Mukana oli Japania, Hollantia, erilaisia nukkeorkestereja ja lavasteet olivat ihan yybersöpöjä. Alla muutama kuva radalta.



It's A Small World





Viimeiseksi suuntasimme Discoverylandiin, jossa jätimme osan nähtävyyksistä väliin, sillä väsy alkoi jo painaa itse kutakin. Naisväki lähti Autopiaan ajamaan autoilla, Eve meni edellä ja me Helin kanssa perässä. Kaasua sai Helin mukaan painaa aika paljon ja autoa piti ohjata ihan oikeasti. Monet pikkulapset ajoivat ihan yksin :). Ratoja on kaksi ja toisella radalla oli jonoa, joku auto ilmeisesti ei toiminut toivotulla tavalla.




Ketään ei kiinnostanut Michael Jacksonin 3D-juttu eikä huimapäät enää lähteneet vuoristoratoihin, joten seuraavaksi suuntasimme kivaan Buzz Lightyear -seikkailuun, jossa ammuttiin laseraseilla, se oli kivaa. Sain tuolin, joka ei keinunut, mutta se ei auttanut, jäin joukon viimeiseksi, Vesku ampui huikean pistemäärän ja Evekin pärjäsi minua paremmin :). Melkein teki mieli käydä koittamassa parempaa tulosta, mutta tähänkin sai kävellä portaita melkoisesti, joten annoin olla.

Kultaisenvärinen Orbitron oli yksi Even suosikeista, siihen en lähtenyt. Rakettialuksen korkeutta sai itse säädellä. Kollaasin alakuvassa näkyy juna, joka kiersi puistoa. Jostain syystä illalla juna meni edestakaisin vain paria asemanväliä, pääsimme sillä kuitenkin lähinnä pääporttia olevalle asemalle poislähtiessämme.



Adventurelandin vekottimia

 Puistossa on käytössä FastPass-systeemi, jolla saa pikapassin suosituimpiin kohteisiin. Nyt ei ollut mikään sesonkiaika, joten systeemi ei ollut käytössä lainkaan. Kiireaikana se tulee taatusti tarpeeseen, ettei koko aika mene jonottaessa. Viimeisestä kuvasta minulla ei ole käsitystä siitä, mistä se on. Ehkä joku lukijani osaa kuvanottopaikan kertoa?






Menimme bussilla hotellille ja suoraan samaan ravintolaan kuin edellisenä päivänä. Tarjoilija oli näppärä ja osasi kysyä "mitä pastaa", kun kuuli sen meiltä. Söin muistaakseni pasta bolognesen ja juomana Oranginaa, kuten aina Ranskassa :).


Ei kommentteja: