torstai 22. elokuuta 2013

Ranska 2013: päivä 5 - 6. kesäkuuta Normandia ja maihinnousu

6.6. oli pyhitetty historiallisille tapahtumille. Otimme aamupäivällä osaa Juno Beachilla muistotilaisuuteen. Juno Beach oli myös kanadalaisten maihinnousupaikka ja se oli saksalaisten vankasti puolustama.


 Rannalle on rakennettu pääosin Garth Webbin ansiosta museo The Juno Beach Centre, jossa myös kävimme. Garth Webb palasi 1994 Normandiaan ja alkoi tämän jälkeen kerätä rahaa museon perustamista varten. Lainaus museon nettisivuilta:" For many Canadians a trip to France is not complete without a visit to Normandy and Juno Beach. In fact many visitors have referred to trips to Juno Beach as a “pilgrimage every Canadian should make”.

Juhlatilaisuudessa pidettiin puheita sekä englanniksi että ranskaksi ja laskettiin seppeleitä, mukana oli Kanadalainen ministerikin, jonka puhe oli liikuttava. Itkin monen puheen aikana, niin vaikuttavia ne olivat. Soittokunta soitti ja Marseljeesi oli jälleen kerran todella vaikuttava.  Tilaisuuden aikana ylitsemme lenteli useampikin toisessa maailmansodassa mukana ollut lentokone.

Paikalla oli myös sodassa olleita ajoneuvoja ja hollantilaisia maailmansotaharrastajia, jotka olivat pukeutuneet ajan asuihin. Seuraavien kuvien myötä haluan tuoda esiin edes vähän sitä tunnelmaa, jota saimme kokea tuona tuulisena päivänä.

Tuolta liittoutuneet tulivat

Alkuperäinen asu

Pari lentokonetta keskellä kuvaa

Garth Webb Secondary Schoolin oppilaita

Sotaveteraaneja


Muistomerkki

Bunkkeri


Postiauto

Näppärä matala ajoneuvo


Näitä laattoja oli tuhansia




Museossa oli aito curling-kivikin


Juno Beach Centre

Vapaiden ranskalaisten tie



Sitten ajelimme Omaha Beachille ja matkalla sinne Eve alkoi yks kaks huutaa hep hep hep hep monen monta kerta. Ihmettelimme, että mitäs nyt, kunnes muistimme, että ystävillämme on menossa kisa, josta jokaisesta tuulimyllystä saa pisteen, kun huutaa hep. Eve istui sopivasti keskellä ja seuraava näky osui täydellisesti hänen näkökenttäänsä, ei meidän muiden. No ei epäilystäkään, kun oli Ranskan mestari tässä kisassa. Tuulimyllyjä oli kymmeniä, jollei peräti toistasataa.






Omaha Beach Colleville-sur-Merin lähellä on kuuluisin maihinnousupaikka. Sinne sijoittuu myös Pelastakaa sotamies Ryan -elokuva. Vesku osasi kertoa, että maihinnousussa sattui muutamia epäonnistumisia. Aallot olivat liian korkeat ja merenkäynti kova, minkä takia veneet ajautuivat eri paikkaan kuin mitä oli suunniteltu. Ranta oli jyrkkä ja siinä rannalla seisoessa tuli kyllä aika epätoivoinen oli. Saksalaisilla oli aika helppoa tuhota miehiä ylenmäärin. Jossain elokuvassa, olikohan se juuri tuo Ryan, on kohtaus, jossa miehiä juoksee rannalle ja kaatuu kaatumisesta päästyäänkin. Omaha Beach ei todellakaan ollut paras mahdollinen maihinnousupaikka. Ensimmäisten tuntien aikana kaatui yli 3000 miestä. Ihan käsittämätöntä. Sodan mielettömyys on jotenkin niin turhaa, niin turhaa.

Oli hienoa, kun mukanamme oli historian asiantuntija, saimme mm. kuulla, että maihinnousu oli mahdollinen vain kerran kuussa täysikuun aikaan. Yhdysvaltain ja Britannian johtomiehet olivat eri mieltä siitä, aloitetaanko hyökkäys vai ei. Presidentti antoi lopullisen määräysvallan päämeteorologille, joka sai päättää, aloitetaanko hyökkäys vai ei. Voi vain kuvitella hänenkin mietteensä ja paineensa näin merkittävää päätöstä tehdessään. Liittoutuneilla oli kaikenlaisia hämäyksiä, he keskittivät toimintaansa Calais'een seudulle ja vaihtoivat tärkeän kenraalinsa (tms. päällikön) muka sen alueen johtoon. Saksalaiset eivät uskoneet, että maihinnousu tehtäisiin niin huonolla säällä kuin mitä 6.6.1944 oli, joten hyökkäys tuli heille kuitenkin yllätyksenä.









Yksi monista hautausmaista








Jos liikut Normandiassa, niin käy ihmeessä jossakin maihinnousumuseossa, Caenissa on alueen päämuseo ja monessa kylässä on oma museonsa. Normandian päivä oli  yhdellä sanalla sanoen pysäyttävä.


Tervetuloa lukijakseni Mape :)





4 kommenttia:

2o2n kirjoitti...

Ajatella, että saksalaiset ylipäätään onnistuttiin yllättämään, kun luulisi, että kerran kuussa rantojen valvominen olisi ollut helppo juttu. Mutta liikuttava raportti, kiitos Pauska!

Dahlia kirjoitti...

Pysäyttäviä kuvia. Lontoosta löytyi myös useampi saman aiheen muistomerkki :)

Pauska kirjoitti...

Odottivat maihinnousua sinne Calais'hen ja ei kait heitäkään ihan joka kohdalle riittänyt vahtiin - onneksi. Itku tuolla pääsi useasti "We will not forget" on osuva motto.

Pauska kirjoitti...

:), teillä oli varmasti upea häämatka kivoista postauksista päätellen. Alataanpa kohta sopia sitä tapaamista :).