sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Niitä näitä ja onnea Rami!

Tarkoitukseni oli eilen lähteä katsomaan painin EM-kisoja Vantaalle, mutta torstaina alkanut flunssa esti aikeeni ja katselin painit kotona. Sain kaikki viisi koeviikon koettani korjatuksi aina kunakin koepäivänä, pitkiä päiviä tein, mutta se systeemi sopii minulle parhaiten. Useimmiten meni kymmeneen tai yhteentoista, mieheni lenkittää aina koirat ellen sitten tee pientä happihypähdystä välillä. Jokunen mattimyöhäinen sai torstaina ja perjantaina kurssinsa valmiiksi ja ne kokeet korjasin myös. Torstai oli vapaapäivä ja silloin tein moodleen yhden uuden ranskan kurssin ja kopioin kakkos- ja vitoskurssit uusille kurssipohjille. Anu Wulff ystävällisesti opasti minua puhelimitse siinä, miten varmuuskopioidaan ja palautetaan kurssi toiselle pohjalle. 

Käväisimme kylillä syömässä Trion thaipaikassa ja mieheni etsi kahdeksasta paikasta patteria sykemittariinsa. Vihdoin Clas Ohlssonilta löytyi sopiva, heidän valikoimansa oli ylivertainen. Eilisen ja tämän päivän lähinnä lepäsin siinä toivossa, että flunssa menisi ohitse pian eikä estäisi leikkausta. Lämmittelin takkaa, tein pienen kiekan korttelin ympäri shelttien kanssa ja pelasin Candy crushia ja Secret passages -peliä. Lauantaina siivosimme, mieheni imuroi ja pyyhki lattiat, minä pyyhin ovet, koska niitä ei oltu hetkeen pyyhitty. Laitoin ruoan molempina päivinä, eilen paistelin broilerin minuuttipihvejä ja haudutin niitä bearnaisekastikkeessa, joka on suosikkini. Lisäksi nappasin yhden pussin pakasteesta hernemaissipaprikariisiä ja laittelin sen kyytipojaksi. Tänään tein tortilloja jauhelihan ja kanan kera ja iltapalaksi mangolakkarahkaa. Olin ajatellut ottaa päiväunet, mutta päädyin onneksi tekemään Kabat-Zinnin mindfulnesshengitysharjoituksen. Se pitää muistaa siirtää kännykkään, jotta voin sitten sairaalassa yrittää hallita kipua, kun sen aika tulee ja keskittyä vain siihen hetkeen ja hengitykseeni. 



Äsken katsoimme Tähdet tähdet ja äänestin Ollia ja tähtituuletin jonkin aikaa. Olli oli aivan ylivoimaisessa johdossa monella miljoonalla äänellä ennen seuraavaa ja kuitenkin hän sai toiseksi vähiten ääniä. Vähän ihmetytti, koska niillä tuuletusäänillä piti olla joku virka, taisi olla ihan huijausta koko homma. Itsessään Ollin esitys oli tällä kertaa pettymys, se jäi vähän vaisuksi enkä pitänyt liian paljastavasta asustakaan. Se oli aika kamala, twitterissä  kuvassa ollut asu olisi ollut paljon parempi. Diandra oli tällä kertaa paras ja hän on niin taitava joka lajissa, että ansaitsisi kisan voiton. 

Sitten jännitettiin Rami Hietaniemen otteluja. Hänelle, jos kelle mitalin soi, sen verran kovaa hänen elämänsä on viime vuosina ollut. Rutiininomaisessa käsileikkauksessa kädestä katkesi hermo ja vasen käsi ei ole kunnossa, kahdesta sormesta puuttuu tunto ja puristusvoima on vain murto-osa entisestä. Käden liikeratakaan ei ole normaali. Rakennusmiehenä ollut Rami oli menettää sekä ammattinsa että urheilu-uransa. Lontoossa polvi petti yhdessä ottelussa ja olympiakisat jäivät sitten siihen. Rami eteni vakuuttavasti kultaotteluun hienoilla heitoilla ja jokunen rullikin taisi olla mukana. Saksalaisella ei ollut mitään jakoa semifinaalissa. Loppuottelussa yleisön huikeasta kannustuksesta huolimatta Rami ei saanut tehdyksi kuin yhden pisteen, joten nyt oli tyytyminen hopeaan, joka on UPEA sijoitus. Onnea Rami ja katsomossa kovasti kannustanut perhe! 

Serkku ja ystävä soittivat ja kyselivät kuulumisia, edelleenkin voin olosuhteisiin nähden hyvin, olen käynyt töissä ja käyn leikkauspäivään saakka. Olen saanut unenpäästä kiinni hyvin. Toki leikkaus jännittää jo hieman, mutta koitan olla ajattelematta sitä ja elää hetkessä. Sen verran olen aiheeseen tutustunut, että taidan saada epiduraalin, kipupumpun ja katetrin. Sairaalassaolopäivät vaihtelevat viikosta kahteen, katsotaan, kuinka kauan minua osastolla pidetään. Katsomaan saa tulla sekä meilejä ja  viestejä laitella että soittaa. Kovasti läheisten tuki on auttanut, kun tietää ettei ole yksin. Mieskin vitsaili, että kohta pääsen kesälomalle ja makoilemaan. No tuleepahan seurattua jääkiekon ja jalkapallon MM-kisat ja MTV Totalilla on tulossa penkkiurheilijan unelmakuukausi, jos mainoksiin on uskomista.
Tällaista tällä hetkellä, huomenna juhlistetaan 24. hääpäivää jotenkin, varmaan El Toron annoksilla, kuten monesti aiemminkin.







4 kommenttia:

Lady of The Mess kirjoitti...

Vai vielä flunssan sait kaiken kukkuraksi - toivottavasti menee pian ohi eikä estä leikkausta!
Tsemppiä sinne - ja oikein onnellista hääpäivää! 24 vuotta on tänä päivänä saavutus♥

Anonyymi kirjoitti...

Hääpäiväonnittelut!

terv. entinen parakkilainen jonka koukutit blogisi seuraajaksi :)

Pauska kirjoitti...

Kiitos, onneksi on aika lievä, mutta nokka vuotaa kuiteskin. Ympärilleen kun katsoo, niin aika harvalla tämänikäisellä (47) on 24 avioliittovuotta takanaan - sehän on yli puolet elämästäni :).

Pauska kirjoitti...

Kiitos ja parakkilaiselle työiloa nykyisessä paikassa, jäämme kaipaamaan Sinua, kiitos ihanista kakuista :).