Educa-messuilla 2012

Tänä vuonna meillä oli veso-päivä Educassa. Veso on virkaehtosopimuksenmukainen koulutuspäivä eikä siitä siis suotta käytetä lyhennystä - kukaan ei jaksa sanoa koko nimeä :). Opettajilla on vuosittain kolme vesoa ja osa niistä käytetään kuluvan ja tulevan työvuoden suunnitteluun ja ne ovat yleensä päivää ennen koulun alkua ja loppukeväällä ja kestävät kolme tuntia. Lahdessa yksi veso on koulukohtainen ja yksi kaikille pakollinen ja lukioiden opettajat kävivät tänä vuonna Helsingissä Educassa opetusalan messuilla. Olen ollut Educassa monesti ja ne ovat kyllä kivat messut. Nähtävää on paljon ja siellä  saa aina uusia virikkeitä. Educassa on aina monipuolisia luentoja. Tänä vuonna teemana oli koulutuksen tulevaisuus. Luentoja pidetään isoissa saleissa, mutta myös pienemmissä kuten Hörnan, jossa oli tarjontaa ruotsiksi. Opiskeluaikainen tuttavani Jarkko Lampinen oli mukana Peda.netin edustajana paneelissa, jossa pohdittiin, että mistä saisi sisältöä, kun luokassa on monenlaisia sähköisiä opetusvälineitä.

Aronetin Smart boardin osastolla minulle neuvottiin pari mieltäni askarruttanutta juttua tools-kansiosta ja mies näytti, miten ilmapallo-juttu toimii sekä selvitti myös pull tabseja :). Tosin kotona en enää muistanut sitä pull tabsia ihan täysin, mutta eiköhän sekin selvinne, niin saa taas uusia kikkoja esimerkiksi kieliopin opetukseen :).

 Finnlecturan osastolta ostin suomen kielen kieliopin ulkomaalaisille, sillä hyvin monta kertaa olen selittänyt kieltämme jollekin ulkomaalaiselle ja kirjasta on suurta hyötyä Tandem-opiskelustani hollantilaisen Bertin kanssa, jolle opetan suomea. Kirjasta oli vielä mukavanhintainen tarjouskin :).

 



Suomussalmelaisen Arktiset Aromit ry:n -osastolta otin ranskankielisen esitteen. Simo Moisio kertoi, että perjantaina hän arveli, ettei kukaan eksy hänen osastolleen, joka oli hieman nurkassa, mutta sitten oli porukkaa alkanut virrata niin, että yksi esite oli jopa loppunut, vaikka niitä oli ollut mukana monta sataa. Kiantama ja Arktiset aromit kannustavat marjan poimintaan, joka kuulemma on onneksi yhä ihmisten suosiossa. Itsekin olen koko ikäni marjoja poiminut ja syönyt ja tänäänkin meinaan lakka- tai vatturahkan illalla tehdä. Luokasta luontoon -kampanja järjestetään syyskuussa 2012 ja Arktiset Aromit on tuottanut paljon erilaista opetusmateriaalia kampanjan tueksi. Tarkoituksena on edistää luonto-, marja- ja sieniretkitoimintaa ja saada oppilaat sananmukaisesti luokkahuoneesta luontoon.




Sitten kävin Suunnistusliiton osastolla, jossa esiteltiin Olé kartalla -hanketta. Kerroin olevani iltarasteilla kävijä ja sain mukaani Suunnistaja-lehden näytenumeron ja esitteen. Käynnissä on hanke, jossa suunnistusseurat ja kunnat kartoittavat koulujen lähialueita, joissa sitten voidaan liikuntatunneilla suunnistaa. Hieno hanke kerrassaan! Totesimme esittelijän kanssa että Suomessa sekä suunnistus että uinti ovat kansalaistaitoja, jotka jokaisen suomalaisen tulisi osata - täytyy osata liikkua sekä vesillä että
metsässä. Sitten nappasin yhdeltä osastolta Grönlannin, Saamenmaan sekä Ahvenanmaan liput koristamaan B5-luokkaamme :).

 

Muitakin tuttuja tapasin, sillä mieheni kurssikaveri ja ystävämme Vääksyn koulun rehtori Petri Haapanen oli mukana Olympia-Akatemian osastolla Liikkuen Lontooseen 2012 -projektia esittelemässä. Pete esitteli minulle olympiakasvatusmateriaalia sekä nettisivuja.  Tähän materiaalikokonaisuuteen kuuluu mm.  opettajanopas tuntisisältöesimerkkeineen, tietopaketit Olympialaisista ja Paralympialaisista sekä Nuoren Suomen Liikuntaseikkailu 2012 -materiaali. Koulut voivat järjestää keväällä oman olympialaistapahtuman ja mukaan on jo ilmoittautunut kouluja. Ilmoittautua voi aina maaliskuun puoliväliin saakka.



Luokkarummut on tosi hieno juttu! Se on Seinäjoella vaikuttavan Semmareistakin tutun luokanopettaja Jussi Oksalan mainio keksintö. Se on edullinen ja pieneen tilaan mahtuva  rummunsoiton opetteluun valmistettu rumpusetti, jonka äänen taso jää opettajan ja oppilaiden kannalta ihanan alhaiseksi. Jussin nettisivustolla on myös hienot linkit rummunsoiton teoriaan ja siihen, miten rummuilla soitetaan sekä perusrytmeihin ja lisäharjoituksiin. Näitä soisi olevan joka koululla useammankin setin, jotta kaikki pääsevät mukaan musisointiin. Olemme nähneet luokkarumpujen prototyypin mieheni kurssikaverin Markuksen kotona ja olimme heti erittäin vaikuttuneita sen näppäryydestä ja käytettävyydestä.

Musiikin varhaiskasvattajien osastolla musiikipedagogi Elise Mäntyranta kertoi meille innostuneesti pitkään ja hyvin kattavasti  nykyisestä muskariopetuksesta ja ostimme lastenlaulukilpailun tuloksena syntyneen kirjan Rikko tikko tei. Oli hauska kuulla, miten musiikki innostaa jo reilun vuoden ikäistä lasta, joka marakassi kädessään heiluu tahdissa ja saattaa jopa paukauttaa äitiään sillä päähän :).


Educassa on mukana monenlaisia järjestöjä ja yrityksiä kuten Nuori Suomi, Pelastakaa Lapset ja Suomen Punainen Risti. Oma osastonsa oli myös kotipaikkakuntani Iisalmen IS-VETillä, joka on erikoistunut luonnontieteen opetusvälineisiin. Tukioppilastoimintaa esiteltiin myös. Mukana oli myös teattereita, henkilöstön rekrytointia, koulutuspalveluja, oppimateriaalien esittelyä, opintomatkojen ja leirikoulujen esittelyä, sisustusta, kerhotoimintaa ym.
Ruotsia pääsin puhumaan vaasalaisen Lärum-yrityksen osastolla, jonka esitteet sain mukaani.

Yksi odottamistani esityksistä oli näyttelijä Minna Haapkylän haastattelu, joka alkoi klo 14. Minna oli yllättävän pieni ja siro nainen, joka kertoi erittäin sujuvasti kielenoppimiskokemuksistaan. Hän on käynyt ranskalais-suomalaisen koulun ja saanut näin ollen "lahjaksi" kaksi kieltä. Vasta ruotsia opetellessaan hän "joutui oppimaan" kieltä, kuten hän itse sanoi. Ranska ja englanti ovat olleet hänellä aina, kuten hän itse asian ilmaisi. Hyvän kielitaitonsa ansiosta Minna pääsi teatteriopintojensa aikana vuodeksi Ranskaan vaihtoon ja pääsi sitä myöten myös mukaan muutamaan ranskalaiseen elokuvaan. Ranskassa jokaisella näyttelijällä on oma asuntovaunu, jossa hän on ja "keskittyy". Toisiaan näyttelijät tapaavat vasta, kun on aika näytellä. Minna kertoi, että Suomessa on muutama elokuva-agentti ja hänellä on niitä yksi ja toinen on Ranskassa. Minna kirjoitti ällän matikasta ja pääsi papereilla opiskelemaan tietojenkäsittelyä, tosin hän ei sitä kauheasti opiskellut, vaan luki sen sijaan mm. latinaa, joka häntä kiinnosti.

Iltapäivällä kävimme syömässä ja täytyy ihmetellä todella surkeaa ruokalistaa Fazer Amican ravintolassa. Tarjolla oli salaatti (erittäin runsaan salaatipöydän lisäksi), SILLIÄ, mausteinen makkarakeitto, joku muu ruoka, jota en muista, mutta joka todellakaan ei houkuttanut ja ainoa siedettävä eli lammaslihapullat. Ruokalista oli surkeampi kuin koulumme viikottainen lista, viikolla tarjolla olisi ollut mm. lasagnea ja lohta....

Kävimme istumaan kuuden hengen pöytään ja kuulin, kun toisessa päässä istuvat miehet mainitsivat sanan "Kainuu". No minä  tietysti heti kysymään, että ovatko he sieltä ja mistä päin. Vastaus oli "Sotkamosta" ja kas kummaa pesäpalloilijaopettajat Komulaisen Jani ja Huotarin Mikkohan ne siinä istuivat!  En niin tarkasti vilkaissut, ketkä pöydässä istuivat ja kieltämättä Janin huomattavasti normaalia pitemmät hiukset vaikuttivat siihen, etten häntä heti tunnistanut. Ääni oli kyllä heti tuttu :). Arkistoistani löysin vuonna 2002 Järvenpäässä otetun kuvan, jossa ovat sekä Mikko että Jani :)

He olivat esittelemässä Liikkumisesta kansalaistaito -hanketta, jonka projektipäällikkö Jani tällä hetkellä on. Hän on virkavapaalla omasta johtavan opettajan virastaan. Hankkeen tavoite seuraava: "Kaikilla liikkumiseen liittyvillä toimenpiteillä tavoitellaan sitä, että lapsille ja nuorille kehittyy elämän kestävä liikkumismyönteisyys, liikunta-aktiivisuus ja he liikkuvat oman terveytensä kannalta riittävästi. Tavoitteena on luonnollisen liikkumisen lisääntyminen sekä oikeanlaisten ravitsemustottumusten kehittyminen.Tavoitteena luoda lapselle ja nuorelle sellainen psyykkinen ja fyysinen ympäristö, että hän kasvaa kiinni liikkumiseen ja oikeanlaisiin ravitsemustottumuksiin

Kuva Liikkumisesta kansalaistaito -hankkeen nettisivuilta

Kuva Jymyn nettisivuilta

Sisällöllinen tieto pohjautuu käsitteille aktiivisuus, itseohjautuvuus, poikkiliikunnallisuus, koettu pätevyys, sosiaalisuus, motoriset taidot, ravitsemuskasvatus." (Lähde Liikkumisesta kansalaistaito -hankkeen nettisivut).  Saatiinpa siis yllättävää ja mukavaa seuraa ja vaihdettiinpa siinä tietenkin myös Superjymyn kuulumisia. Pesäpallon sisähalli SM-sarja alkaa Oulussa ensi viikonloppuna ja Sotkamolla on koossa hyvä ja iskukykyinen joukkue. Sanoinkin Janille, että jokunen viikko sitten tullut uutinen siitä, että hän (kahdeksan SM-kullan ja 12 SM-mitalin) jatkaa uraansa, pelasti sen päivän. Laitoin Janille tekstarikiitokset ja sain kivan vastauksen. Vasta jälkeen päin muistin, että olisi pitänyt kaivaa laukustani  Sotkamon Jymyn mestaruuspipo, jonka Annakaisan kanssa tilasimme viime syksynä ja jolle on ollut käyttöä. Laineen Timppa, koulumme liikunnanopettaja veti tupsusta, kun sen näki päässäni. Juttelimme myös Tuomo Kilpeläisen ja Jymyn kahvakuulaharjoittelusta. Vesopäivä ei siis olisi voinut päättyä paremmin :)


Linkit edellämainittuihin:
Aronet
Arktiset Aromit
Educa
Finnlectura
IS VET
Liikkuen Lontooseen 2012
Liikkumisesta kansalaistaito -hanke
Luokkarummut 
Lärum
Minna Haapkylä
Olé kartalla

Superjymy
Varhaisiän musiikinopettajat ry



Educan jälkeen kävimme kälymme luona ja veimme hänen tyttärelleen  tietokoneen laajakuvanäytön, joka on meille jäänyt tarpeettomaksi. Joimme kahvit ja pelasimme Buzzia sekä Carcassonea. Reissulta tarttui myös mukaan Ikeasta Hemnes-lipasto, jonka kokoaminen alkaa nyt!

Hyvää pirteää sunnuntaita kaikille!