keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Takkatulen lumo

Kun rakennutimme talomme, niin meille molemmille oli päivänselvää, että taloon tulee takka. Itse mietin jopa leivinuuniakin, mutta se sitten jäi ja hyvä niin. Haaveissa oli vuolukivitakka sen ulkonäön ja hyvien ominaisuuksien tähden, mutta talofirmalla oli tarjota vain kaakelitakkoja, joten sellainen valkea Uuniseppien takka sitten laitettiin ja ihan tyytyväisiä olemme olleet.

Takkaa sytytettäessä laitan sinne muutaman sytytysavun ja tuohta. Kun puut ovat tarpeeksi kuivia ohuita ja pieniä, niin ne syttyvät helposti. Kovilla pakkasilla poltimme kolmekin pesällistä, normaalisti puolitoista riittää ihan hyvin pitämään makkarin, keittiön ja olkkarin lämpimänä.

Takan päällä on Hipsulta ja Makelta lahjaksi saatu pöllöpatsas (sopii hyvin opettajapariskunnalle), muutama maljakko, pohjanmaalainen tinalyhty ja kolmen vanhimman koiran uurna.

Joskus paistamme takassa makkaraa, mutta aika harvoin nykyään. Monesti olen tehnyt siellä kaikenlaisia uunipuuroja koirille ja laatikoita.

Kylminä talvipäivinä on mukava lämmittää takkaa, sillä sen lämpö on aivan ihana. Meillä olisi pohjoisessa puuta omasta takaa, mutta niiden tänne rahtaaminen on liian vaivalloista, joten ostamme koivuhalot syksyisin ja alamme lämmittää jo syyskuussa. Hyvällä kirveellä on helppo pilkkoa puita, onnistuu anoppini lailla meikeläiseltäkin :) Paraikaakin tuli rätisee tuossa vieressäni, pitääkin tästä mennä nakkaamaan muutama halko pesään.




Uunikinnas on kätevä luukkuja sulkiessa
Tunnelmanluoja

Hipsulta saatu pöllö takan päällä tarkkailee elämää

Viipun, Nooran ja Juulin uurna



Ei kommentteja: