lauantai 9. kesäkuuta 2012

Lekkerileirin näytelmää katsomassa Suomussalmi osa 37

Teatteri Retikka on jo vuosia järjestänyt lapsille teatterileirin, jonka nimi on Lekkerileiri. Lapset valmistavat aikuisen ohjauksessa pienen näytelmän muutamassa päivässä. Leiri on viiden vuorokauden päiväleiri, joten leiriläiset yöpyvät kotonaan, 50 euron hintaan sisältyy päivittäinen ruokailu ja perjantaina on lasten itse valmistaman näytelmän esitys. Tänä vuonna on kaksi leiriä, toinen 1.-3. -luokkalaisille ja toinen 4.-6. -luokkalaisille. Ohjelmassa on näytelmän tekemisen lisäksi teatteri-ilmaisun harjoittelua pelien ja leikkien avulla. Ohjaajana oli itsekin monessa näytelmässä mukana ollut Mervi Seppänen.Tänä vuonna myös Kianta-Opisto oli mukana yhteistyössä.

Ullakko
Yhtenä vuonna näytelmä esitettiin metsässä ja tapahtumapaikka vaihtui, yleisö liikkui mukana. Tänä vuonna pienet esiintyjät pääsivät teatterin lavalle. Tämänkertaisen näytelmän nimi oli Mummolan ullakolla ja esiintymässä oli kymmenkunta tyttöä. Satuimme vierailemaan Retikan puvustamossa ystävämme Ullan opastuksella keskiviikkona, kun osa leiriläisistä oli etsimässä itselleen rooliasua.
Esityksessä oli mukana sekä ääni- että valotehosteita, jotka toivat oikein kivan lisän esitykseen. Näytelmä alkoi mummon syntymäpäivillä, jonka jälkeen kolme lapsivierasta alkoi leikkiä pullonpyöritystä. Yksi lapsista sai tehtäväkseen käydä mummolan ullakolla. Kaikki lapset lähtivät yhdessä kiipeämään ullakolle, jossa he yllätyksekseen tapasivat muutaman vampyyrin sekä kummituksia. Seurasi nopeatempoinen hauska ullakon asukkien sekä lasten välinen vuoropuhelu, jossa oli runsaasti huumoria mukana. Hauskin repliikki oli tyyliin "kukapa se kummittelee, jollei kummitus".

 Kummitukset olivat kovin vanhoja ja pitivät noin 300-vuotiasta kummitusta aivan lapsena ja 71-vuotiasta mummoa aivan vauvana. He eivät käyneet kovin mielellään keskustelemaan ihmisten kanssa, mutta lopussa molempien ennakkoluulot toisistaan hälvenevät.

Näytelmä kesti kymmenisen minuuttia ja täytyy ihailla, miten taidokkaasti se oli toteutettu lyhyessä ajassa. Lapset muistivat erinomaisesti vuorosanansa ja näyttelivät antaumuksella. Yleisöä oli viitisenkymmenentä ja katsomosta kuului välillä hauskoja aivan pienten katsojien kommentteja. Ilmeisesti sisko tai tuttu oli lavalla.

Seuraava lekkerileiri alkaa ensi maanantaina ja harmikseni emme pääse katsomaan tätä esitystä, koska olen varannut liput Stingin konserttiin lauantaille. Suosittelen  kuitenkin tulevaa esitystä kaikille kynnelle kykeneville, se on taatusti mukava elämys ja sopii myös perheen pienimmille!

2 kommenttia:

Lennu kirjoitti...

Voi jee ko hyvä idea!
Mie en ole varma mutta täällä ei ainakhan järkätä ko.hommaa lapisille.Kaiken maailman sporttileiriä ja uimakoulua kylläkin( tekis lapset muutakin kuin urheilisi)
Lasten kulttuuri rajoittuu kesäteatteriin Konttisen puistoon,joka on muuten aivan ihana.Tänä vuonna oli Tuhkimo-satu vai oliko se Lumikki...? No kummipojat sinne,ovat tykänneet kovasti.Paitsi Konsta ei vielä pääse:)

Pauska kirjoitti...

Suomussalmella on jo todella pitkä teatteriperinne, tervetuloa katsomaan heinä- ja elokuussa Vapauden kaihoa yhteen Suomen suurimmista kesäteattereista!