torstai 27. lokakuuta 2011

Karjalainen feresi



Sain tänä syksynä toteutetuksi yhden isoista haaveistani, teetätin itselleni karjalaisen feresin. Unelmanani on ollut teetättää kansallispuku, mutta katseltuani niiden hintoja, vaihdoin suunnitelmani kansanpuku feresiin.
Olen savolainen ja Ylä-Savon puku olisi ollut suuri haaveeni, pidän sinisestä ja puku on minusta kaunis. Minussa on yli puolet karjalaista verta, sillä äitini puolen suku on Sortavalasta kotoisin ja toinen mummokin oli Karjalasta, joten siinä mielessä karjalainen puku sopii minulle erittäin hyvin.
Pusero - pitkänmallinen

Viime keväänä katsoin Helmi Vuorelman kuvastosta pukuja ja tutkin feresejä vähän tarkemmin. Serkullani oli nuorena feresi, samoin kummitytölläni. Kävin Vuorelmalla Kärkölässä koirahierontareissulla ja tutustuin tarkemmin feresiin, katselin kankaat ja ostin kaavat. Sovin ompelijani Päivin kanssa aikatauluista ja vein hänelle kaavat tutustuttavaksi. Kesän alussa tilasin kankaat ja helmet. Pesin kankaat ja vein ne Päiville. Sininen on lempivärini, mutta ostin myös punaiset mekkokankaat ja Päivi tekee kevään kuluessa minulle punaisen mekon.


Puseron reunus
Päivi aloitti elokuussa feresin valmistuksen. Koska puku on vanha, niin siinä on monia erikoisuuksia ja perinteisiä juttuja. Alushametta ei ole, sillä itse pusero on hyvin pitkä ja toimii samalla alushameena. Pusero on puuvillakangasta. Sen etuosassa on halkio ja se laitetaan napilla kiinni. Hihat ovat hyvin leveät ja puserokin on aika leveänmallinen. Helmet on mustat. Kuvassa näkyy mekon kiinnitys, jossa on vain yksi nappi. Mekon sisäpuolella rinnan alla on kaksi sinistä nauhaa, jotka voi sitoa kiinni. Nauhojen tarkoitus ei ole ihan vielä selvinnyt meikeläiselle. Mekko on kukikasta kangasta. Feresissä on takana henkselit, jotka menevät hauskasti yhteen selässä keskellä vyötärön kohdalla.


  Esiliina on samaa puuvillakangasta kuin puserokin. Se on ylhäältä kauniisti rypytetty. Ompelin itse käsin valmiina ostamani pitsin kiinni helmaan.  Oheisesta kuvasta näkyy myös mekon kuvio. Tässä olen laittanut esiliinan päälleni. Se on aika pitkä :).

 






 Huivi ostetaan valmiina Vuorelmalta. Se on silkkiä ja siinä on käsinsidotut hapsut, se oli valmistettu Itävallassa. Huivi maksoi liki 300 euroa ja oli puvun kallein yksittäinen osa.  Pukuun kuuluu myös päähine, säpsä, joka on huivin ja myssyn sekoitus, joka sidotaan niskaan. Kansallispukujen je feresien kanssa ei pidetä käsilaukkuja, siksipä neuloin itselleni pussukan, jonne voi laittaa avaimen, puhelimen ja muut tarpeelliset tavarat, kun lähtee juhliin. Pussukassa on sama koristekuvio kuin sukissakin ja laitoin siihen vielä nyörejä koristeeksi. Käsitöihin erikoistunut luokanopettajakälyni auttoi minua pussukan vuorin leikkaamisessa ja  laittamisessa, ompelin senkin perinteisesti käsin kiinni.


















Neuloin myös pitkät sukat valkeasta puuvillalangasta entisaikojen tyyliin. Sukassa on sivussa tähtikukkakuvio, joka on neulottu oikeilla ja nurjilla silmukoilla ja takana kulkee sauma. Kantapää on vahvistettu, neulon aina kantapään tuolla tavalla, jolloin siitä tulee kestävämpi. Sukat sidotaan kiinni puuvillalankanyöreillä, jotka tein perinteiseen tyyliin. Kiersimme lankaa mieheni kanssa eri suuntiin ja sitten vetelin käsin ja lanka menee hauskasti kierteelle nyöriksi.






Olen todella tyytyväinen pukuuni. Kankaat maksoivat reilun 300 euroa, työ 430, kengät vähän yli 60 euroa, kaavat ja helmet muistaakseni kukin 30 euroa.


Kengät ostin Töysän kenkätehtaalta. Fereesin kanssa voi pitää joko mustia tai nahanvärisiä kenkiä ja ostin mustat tanhukengät, jossa on tavallinen kärki. Näitä voi sitten halutessaan pitää esim. tansseissa tanssikenkinä.


Ihkauudet tanhukengät
































Tuhannet kiitokset Päiville ompelimo Pajuun upeasti tehdystä työstä!

19 kommenttia:

Miikku kirjoitti...

Mahtava puku, en ole kansallispukuihin perehtynyt mutta mainio vaihtoehto! Todella kaunis ja kiva yksityiskohta nuo sukat.

Lennu kirjoitti...

On kyllä hieno! Mullakaan ei ole mitään tietoa kansallispuvuista ja tämä oli ihan uusi tieto että on olemassa tälläinen kuin feresi:) Mitä se tarkoittaa niinku suomeksi?
Kansallispuvut ovat hienoja, mummollani oli Perä-Pohjolan kansallispuku. Pidän myös saamelaisten puvuista.
Kiva lukea vaihteeksi muistakin asuista kuin niistä mitä blogit ovat pullollaan:)

Pauska kirjoitti...

Sukkia oli kiva neuloa, tykkään muutenkin neulomisesta ja olen joskus yläasteella neulonut silloiseen kansallispukuuni punaiset sukat, joissa oli sekä sauma että joku sivukuvio. Näiden pukujen kanssa ei saa käyttää sukkahousuja tai vastaavia, vaan sukkien pitää olla puuvillaa.

Feresi on karjalainen kansanpuku, jota kutsutaan myös sarafaaniksi. Oisko sana feresi sitten karjalan kieltä, en tiiä varmasti. Saamelaisten puvut ovat ihania, niin kauniita ja koristeellisia.

Preferita kirjoitti...

Onneksi olkoon! Kaunis puku, kauneimmat olivat neulomasi sukat. Loistotyötä kertakaikkiaan.

Business Woman kirjoitti...

Ihastuttava kokonaisuus!! Lennun tapaan minäkin pidän erityisesti saamelaisten kansallispuvuista, äitini on nimittäin saamelainen. Vaikkapa neljäntuulenhattua voi yhdistellä jos jonkinlaiseen talviasuun.

Tämä investointi on taatusti ikuinen, eikä juhlapukeutuminen taida olla enää ongelma missään tulevissakaan tilanteissa!

Pauska kirjoitti...

Lämpimät kiitokset muotibloggaajille :). Oli niin kiirus saada asusta juttu, että en edes kehannut silittää sitä ennen kuvaamista.

Saamelaispuvut ovat ihania, Arktikumissa niitä viimeksi kesällä ihastelin. Lapsena minulla oli neljäntuulenhattu, joka ostettiin Lapin reissulta ja sitä pidin monta vuotta, kunnes se jäi pieneksi.

Tosiaan tällä feresillä ja sillä tulevalla punaisella puvulla olen ajatellut mennä juhlat kuin juhlat, koulussakin niitä on kolmet isommat vuodessa ja ystävieni häihin 11.11.11. puku sopii kyllä erinomaisesti ja voisin veikata, että saan siitä kyselyjä ulkomaalaisilta vierailta ;-).

Maritta kirjoitti...

Upea kokonaisuus ja sukat kruunaavat sen. Ihmettelit nauhoja puvun hameen alla, luulen niihen avulla puvun olevan muokattavissa kaikiin elämäntilanteisiin sopivaksi.
Ystäväni kertoi käyttäneensä frereesiä raskausaikanaan.
Karjalaiset naiset olivat viisaita ja käytännöllisiä !

Pauska kirjoitti...

Kiitos, niitä oli mukava neuloa :)

Pauska kirjoitti...

Kiitos :)

Pauska kirjoitti...

Kiitos :). Joku kertoikin, että niillä voi pukua kiristää. Puoliksi karjalaisena olen tismalleen samaa mieltä viisaudesta käytännöllisyydestä :)

Anonyymi kirjoitti...

Minulle on opetettu, että feresi on ortodoksinaisen juhla-asu. Niitä muutaman tehneenä voin sanoa, että sinun asukokonaisuus on tosi kaunis :)

terv. parakkilainen

Pauska kirjoitti...

Kiitos parakkilainen :). Minulle on nyt tulossa kotiseutuni kansallispukukankaasta juhlahame, se valmistunee lähiaikoina. Pitäisi vielä kuvata tähän se punainenkin feresi, teetätin niitä näet kaksin kappalein. Päivi on hyvin taitava tekemään :).

marsu kirjoitti...

Luin jostain että tuo feresi nimi tulee Aunuksen Karjalasta.
Itselleni olen yhden puvun jo tehnytkin mutta nyt haluan uuden parin viikon päästä oleville Kivennavan Kihuille, joten ei muuta kuin kankaan hankintaan ja Singeri soimaan :-)

Pauska kirjoitti...

Kiitokset kommentista ja tiedosta. Sittenpä vain Singeriä polkemaan ja kangasta leikkaamaan :). Taitava olet, kun osaat itse tehdä näinkin vaativan asun.

Vivi Vinna kirjoitti...

Feresit on oikein hienoja, kuten siun feresi esimerkkinä! :) Itse tykkään käyttää supikkaita feresin kanssa. :)

Pauska kirjoitti...

Oispa mukava nähä kuva siun puvusta ja supikkaista :). Et kehtais laittaa sähköpostilla miulle niitä?

Vivi Vinna kirjoitti...

Voi harmi, mutta miulla ei oo nyt mahdollisuutta ottaa kuvia supikkaista, kun ne on Suomessa ja minä Espanjassa. Ja feresi jota käytin, ei ollu miun oma, vaan ihan lainassa. :)

Heidi Nordman kirjoitti...

Uoea puku. Haaveilen täällä tekeväni itselle oman feresin ja googlaillessa löysin sivuillesi. <3 Kaunista alku syksyä.

Pauska kirjoitti...

Kiitos Heidi, vähemmällä kankaalla ja selkään tulevalla rypytyksellä pärjää mainiosti :).
Menestystä ompeluhommiin ja kivaa syksyä!