sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Jag är Zlatan Ibrahimovic

Ostin Arlandan lentokentältä muutaman kirjan matkalukemiseksi, kun menimme kesällä Hollantiin. Silmäni osuivat tiskillä David Lagercrantzin toimittamaan kirjaan jalkapallolegenda Zlatan Ibrahimovicista ja empimättä nappasin kirjan mukaani. Zlatan kertoo avoimesti elämästään, lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Hän myös selvittää seurasiirtoja ja kertoo niistä uskomattomia tarinoita. Hänen vanhempansa ovat kotoisin entisen Jugoslavian alueelta ja erosivat, kun Zlatan oli pieni. Hän asui ensin äitinsä ja sisarustensa Sanelan ja Kekin kanssa Malmössä Rosengårdissa, jossa oli paljon siirtolaisia.  Myöhemmin Zlatan muutti isänsä luo ja perhe eli köyhyydessä, aina jääkaapissa ei edes ollut ruokaa. Isä käytti rahansa alkoholiin ja tuijotti televisiosta päivät pitkät uutisia kotimaastaan sekä kuunteli maan musiikkia. Isä osti pojalle Ikeasta uuden sängyn, mutta hänellä ei ollut varaa sen kuljetukseen. Niinpä hän kantoi sängyn itse kilometritolkulla kävellen kaupasta kotiin.

Kirjassa on riittämiin juonitteluja ja jalkapallon valtapeliä, välillä jopa turhankin tarkasti kerrottuna. Lukijalle valkenee pelaajien seurasiirtojen uskomattomat kuviot ja seikat, joista siirto voi olla kiinni. Zlatanin elämästä olisi helposti voinut tulla toisenlaista. Häntä kuitenkin ajoi eteenpäin valtava vimma ja innostus jalkapalloon ja hän jaksoi harjoitella lujasti, pelkällä lahjakkuudella ei maailmassa pärjää.  Ensimmäiset jalkapallokenkänsä hän osti halpahallista hintaan 59.90 SEK ja se oli hänelle suuri summa rahaa siihen aikaan.  Ibra on tunnettu kikkailuistaan ja uskomattomasta tekniikastaan. Hän on yksi maailman kalleimmista pelaajista.  Kirjassa kerrotaan myös jonkin verran perhe-elämästä ja siitä, miten Zlatan tapasi vaimonsa, joka on ollut mallinakin.

Suomalaisista mainitaan Jari Litmanen, joka saa kehut ja Sami Hyypiä, joka piti Zlatania iilimadon lailla eräässä pelissä. Maajoukkuekuvioitakin sivutaan, valmentajista kerrotaan samoin kuin pelaajista ja heidän väleistään. Malmön valmentaja saa kovaa kritiikkiä ja jos tapahtumat menivät kirjan kuvaamalla tavalla, niin kritiikki on erittäin oikeutettua.

Zlatan kertoo myös yksityiselämästään, miljonäärillä on varaa joskus kikkailla rahalla ja tehdä mitä huvittaa. Mieleenpainuvin kertomus koskee pleikkapelaamista, jota Zlatanilla oli tapana harrastaa myös öisin. Netissä hän esiintyy nimimerkillä ja tutustuu erääseen ruotsalaismieheen, jolle hän hyvää hyvyyttään hommaa miehen haluaman kellon. Autot ovat miehiseen tapaan myös esillä, sillä loistoautoista innostunut Zlatan kertoo niistä mielellään.

Kirjassa kuvataan monta maalia hyvin yksityiskohtaisesti ja Zlatan saa myös tilaisuuden puolustaa "bad boy" -mainettaan. Suosittelen kirjaa kaikille urheilusta ja eritoten jalkapallosta kiinnostuneille. Kirjassa poukkoillaan ajallisesti edestakaisin, mikä hieman häiritsee. Itse en niin kovin tarkasti Zlatanin uraa tuntenut, joten paikoitellen oli vähän vaikeaa pysyä kärryillä. Kirja avaa silmät monella eri tavalla ja se on myös käännetty suomeksi. Itse luin mieluummin kirjan ruotsiksi :).




Fanien tervehdys Zlatanin syntyneelle lapselle

Jalkapalloilijan ukkovarpaat


Maaleja joita Zlatan on tehnyt.

3 kommenttia:

Susanna kirjoitti...

Menin 19 -vuotiaana töihin erään jääkiekkoseuran tstoon ja vuosien aikana pääsin seuraamaan tuota melko mielenkiintoista maailmaa...siirtoineen, juonitteluineen kaikkineen. Niin itse lajin kuin pelaajien yksityiselämänkin kohdalla. Olin töissä jääkiekon parissa juuri niinä hulluina vuosina 90-luvulla:)Jalkapallonkin maailmaan olen päässyt kurkkimaan esirippujen taakse, ei se juuri itseasiassa ole erillaista kuin jääkiekossakaan:)

Aiemmin olen lukenut aika paljon urheilijoiden elämänkertoja mutta nykyään ne eivät tunnu enää kiinnostavilta. Taisin saada oman annokseni aikanaan. Joskus kutkuttaisi blogissakin kertoa joitakin asioita kun näen tuntemiani ihmisiä vaikkapa iltapulujen juttuina mutta otin aikanaan sen kannan että se mitä töiden sisällä tapahtuu jää sinne.

Pauska kirjoitti...

Sinullapa on ollut mielenkiintoisia työpaikkoja :). Minäkin olen lukenut hyvin paljon urheilukirjoja ja elämäkertoja. Ehkä tosiaan kannattaa pitää asiat omana tietonaan, vaikka niiden kertominen kuinka houkuttelisi :).

Susanna kirjoitti...

Olihan se ekaksi oikeaksi työpaikaksi todella mielenkiintoinen mutta ennenkaikkea opettavainen Olin siellä kokonaista viisi vuotta töissä. Ehti nähdä ja kuulla kaikenlaista:)