Suvi Teräsniskan konsertissa Järvenpäässä

Vedän paraikaa isoa hanketta, jonka päätapahtuma on marraskuun lopussa Lahdessa. Järjestämme sen pohjalta Suomen koululaisille kilpailun, johon kerään palkintoja. Olen laittanut kymmenille firmoille sähköposteja ja toinen kohderyhmäni ovat suomalaiset artistit, joilta olen pyytänyt lahjoituksena cd-levyä nimikirjoituksella. Ilahduin suuresti, kun Suvi Teräsniska vastasi todella nopeasti, että hän osallistuu mielellään. Kirjeenvaihdossamme totesin, että koska en ole koskaan onnistunut vielä pääsemään hänen keikalleen ja koska Järvenpään keikka marraskuun alussa sattui sopivasti kohdalle, niin sovimme, että tulisin keikan jälkeen hakemaan levyn. Suvilla on nimittäin tapana jakaa nimmareita jokaisen esiintymisen jälkeen. Kälyni on Suvin tuttava ja lankoni hänen hyvä koulukaverinsa :).

Itse keikka oli upea! Suvi laulaa  todella musikaalisesti ja kauniisti ja niin puhtaasti. Madetojalla osataan, sillä sekä Suvi, Johanna Kurkela että Saara Aalto ovat sen käyneitä. En tuntenut aiemmin kuin Suvin hittibiisit, mutta sain huomata, että hänellä on paljon hienoja ja melodisia kappaleita ohjelmistossaan. Konsertti kesti melkein 2,5 tuntia, joten saimme nauttia musiikista täysin rinnoin. Ekalla puoliajalla Suvilla oli päällään kuvassa oikealla näkyvä mekko, joka oli edestä lyhyempi kuin takaa.

Ensimmäinen kappale oli Hento kuiskaus, joka oli herkästi esitetty. Veljeni-kappale sai kyyneleet silmiini. Suvi kertoi veljestään ja siitä, kuinka he olivat käyneet Lontoossa syyslomalla. Tämän kappaleen hän aikoo laulaa veljelleen tämän hääjuhlassa, kun sen aika joskus on.

Saimme myös kuulla hänen ensimmäisen sinkkunsa ja ekan levyltä mm. aivan ihanan laulun Särkyneiden sydänten tien, jota ennakkoon kaavailtiin levyn hittibiisiksi. Hento kuiskaus julkaistiin kuitenkin sinkkuna muutamaa kuukautta aiemmin ja "se korjasi koko potin".  Suosittelen kuuntelemaan laulun tuosta linkistä. Ostin levyn konsertin jälkeen olen työmatkoilla kuunnellut tätä laulua jo toista viikkoa. Nastolassa asuvan näkökulmasta kohta "vähän ennen Heinolaa" on myös mieliinpainuva. Tässä kappaleessa on mielettömän ihana kertosäe ja sen melodia ja etenkin tulkinta, samoin C-osa on tajunnanräjäyttävä!

"Me ollaan kuin lehdetön puu
Joka elämän tuuleen kaatuu.
Me ollaan kuin routiva maa,
Matkalla vaan paikallaan.
Me ollaan kuin kylmä toukokuu
Kun kaikki kaunis paleltuu.
Me ollaan kuin peilikuva vaan
Kun yötä katsellaan."

Orkesterin rumpali Mikko Leinonen oli "akvaariossa" kuten Suvi pleksiä nimitti. Kuvassa näkyvä Matti Riekki soitti koskettimia, Vesa Karhula oli todella taitava, suorastaan virtuoosimainen kitaristi - 22,5 vuotta kitaristin vaimona kyllä pätevöittää moiseen lausumaan ;-) ja Jouko Isokangas soitti (välillä myös akustista) bassokitaraa. Suvin kihlattu hoiti lavaääntä ja lisäksi  oli vielä sekä valo- että saliäänimies. Valoihin oli kiinnitetty suurta huomiota ja Riku Elo oli suunnitellut ne tarkkaan.

Suvi kertoili paljon mukavia juttuja ja muistoja 5-vuotistaiteilijauraltaan. Hän myös lauloi kolme Yön kappaletta ja kertoi, että hän on tekemässä levyä itselleen tärkeistä Yön biiseistä. Suvihan on ollut monta vuotta yhtyeen taustalaulajana. Ensin hän kuulemma oli Oulussa 12-vuotiaana konsertin takarivissä, sitten seuraavalla kerralla eturivissä ja kolmannella konserttikiertueella lavalla takanurkassa :). Rakkaus on lumivalkoinen oli minusta parempi Suvin kuin Ollin itsensä esittämänä ja versio oli todella hieno.

Puoliajan jälkeen näimme Suvin keltaisessa pitkässä asussa. Kuvata sai ilman salamaa ja olimme aika kaukana, niin kuvat jäivät lähinnä omaksi muistoksi. Suvi oli todella herttainen ja hymyilevä, vaatimattomanoloinen pohjoisen tyttö. Ei kyllä uskoisi, että hän on vasta 22-vuotias. Suvi ei paljoa liikkunut konsertin aikana, osan aikaa hän istui ja osan aikaa lauloi seisten paikallaan. Saimme  luonnollisesti kuulla hitit Pahalta piilossa, Jos menet pois ja Jos mikään ei riitä sekä ainaki Kylmät enkelit, Valkoinen valhe, Sadetakki, Kaunis ja helppo. Joku laulu oli sellainen, jota  hän ei  vielä ollut esitettänyt keikalla aiemmin ja yksi oli sellainen - muistaakseni juuri tuo Sadetakki - jonka sanat olivat vaatineet monta kuuntelukertaa, ennen kuin ne olivat auenneet.

Encoreiden jälkeen Suvi tuli jakamaan nimmareitaan ja odottavien jono oli pitkä. Hänellä oli levy valmiina korttipinon alla ja esiteltyäni itseni hän antoi sen minulle iloisesti hymyillen. Kiitin häntä kovasti kieltenopiskelun tukemisesta ja hän sanoi heti, että "se on tärkeä asia." Vastalahjaksi annoin hänelle pyyhkeen, johon olen itse neulonut pitsin. Se on oma henkilökohtainen kiitoslahjani Kielillä maailmalle -projektiin osallistuneille :). Sain vielä kälyni lapselle ja kummitytölleni nimmarikortit, jotka odottavat lipaston päällä :).

Suosittelen lämpimästi Suvin konserttikiertuetta, joka jatkuu 2.12. asti. Suvia voi kuunnella eri puolilla Suomea mm. Savonlinnassa, Kokkolassa, Kotkassa, Ylivieskassa, Kuusamossa, Vuokatissa, Raahessa ja Oulussa.

Kiitokset ihastuttavalle Suville ja upeaa konserttikiertuetta :)