Ranska 2013: päivä 3 Disneyn studiot

Studiot ovat tulleet pääpuiston viereen sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran kävimme Disneylandissa reilut kymmenen vuotta sitten, joten ne olivat meille ihan uusi tuttavuus - ja aivan ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

Mieheni kävi aamupalan jälkeen ostamassa läheisestä kaupasta evääksi pitaleipiä. Minulle jäi nettikeskustelujen perusteella vähän epäselväksi, saiko puistoon ottaa omia eväitä vai ei. Ruoat olivat kuitenkin aika kalliita eivätkä mitään kovin erityisiä, joten päätimme ottaa mukaan vähän omia eväitä. Edellispäivän laukkuruljanssin jälkeen mietimme, miten leivät saisi näppärimmin mukaan ja niinpä hoikka mieheni tunki ne kuoritakkinsa ja takkinsa povareihin :), leipiä ei kyllä huomannut ollenkaan. Nyt laukkujen tarkastuskin oli fiksummin tehty, sillä laukut laitettiin läpivalaisevalle hihnalle kuten lentokentillä ja sisäänpääseminen kävi nopeasti. Liekö laite ollut rikki edellisenä päivänä.
 

Olin jo etukäteen tutustunut puistoon netissä jälleen tämän hienon blogin avulla. Otimme jälleen esitteen ja teimme Helin kanssa päivän suunnitelman, sillä se oli oikeastaan ihan pakko tehdä, jotta puistosta saisi kaiken irti päivän aikana. Aloitimme Studio Tram Tour -kierroksesta, joka vei meidät ohitse joidenkin elokuvissa käytettyjen lavasteiden, kuten Armageddonin. Sitten pysähdyimme ja näimme edessämme säiliöauton. Pian vaunumme alkoi täristä ja kohta auto syttyi tuleen, kuumuuden tunsi hyvin vaunuun saakka. Yhtäkkiä jostain alkoi tulla vettä ja sitä tuli ja tuli, niin että reunassa istunut Eve jo vähän kastui.  Edessämme oli pieni lapsi vanhempiensa kanssa ja hän säikähti tapahtunutta ja alkoi itkeä, joten tämä nähtävyys ei sovi ihan pienille lapsille. Ajoimme sitten lavasteen taakse ja meille näytettiin, miten juttu tehtiin ja mitä kaikkea siihen tarvittiin. Tällöin seuraava juna oli jo katsomassa vastaavaa esitystä.

Vettä tuli ja lujaa

Lavasteita studiokierrokselta

Seuraavaksi katsoimme CinéMagique'in elokuvan ja se oli mielestäni päivän hienoin juttu. Aivan elokuvan alussa erään edessä istuvan miehen kännykkä alkoi soida, vaikka juuri oli käsketty pistää kännykät kiinni. Mies nousi tuolistaan ylös ja meni lavalle! No silloin henkilökunnan mies tuli pistämään häntä ojennukseen ja humps - yhtäkkiä tämä mies eli näyttelijä Martin Short astui sisään elokuvaan, jossa hänellä olikin päärooli! Elokuva alkoi mustavalkoisena ja siinä oli mukana pätkiä tunnetuista elokuvista, kuten Harold Lloydin kellokohtaus, mukana olivat myös ainakin Ohukainen ja Paksukainen, Chaplin, Hyvät, Pahat ja Rumat,  Marilyn Monroe, Titanic, Maija Poppanen, Cherbourgin sateenvarjot ja moni muu. Elokuvat vaihtuivat värillisiin ja mukaan tuli myös nainen - Julie Delpy - johon mies rakastui. Kännykällä oli osansa elokuvassa ja välillä yleisön päälle pirskottiin vähän vettäkin. Koko elokuvan juonen löytää wikipediasta, tässä en paljasta tämän enempää kuin että yllätyksiä on luvassa ja katsojaa viedään elokuvasta toiseen hengästyttävää tahtia, mielettömän hyvin tehty juttu!

Seuraavaksi menimme katsomaan Playhouse Disney Live on Stage -esitystä ranskaksi. Siellä energinen Sam veti lähinnä lapsille suunnattua showta, jossa esiintyi tuttuja hahmoja ja ne valmistivat Minni Hiirelle yllätyssynttäreitä. Välillä sai tanssia ja laulaa ranskalaisille lapsille tuttuja lauluja. Ihan kiva ja mukaansatempaava esitys, jos ei ranskaa ymmärtänyt, niin pysyi kärryillä kuitenkin jotenkin. Käänsin Evelle tapahtumat, jotta hänen olisi helpompi pysyä mukana.

Tämän rakennuksen vieressä oli Stich Live! ja sinnepä siis seuraavaksi, koska englanninkielinen esitys oli juuri alkamassa sopivasti. Istuimme penkeillä ja katselimme satelliittiyhteyttä ulkoavaruuteen. Stich jutteli yleisölle ja kysyi eturivissä istuvalta pojalta, mikä hänen nimensä oli ja mistä hän oli kotoisin. Sitten se otti kohteekseen Veskun ja alkoi haastatella tätä. Ei mennyt kuin muutama sekunti ja ruudulle pärähti Space Prison Reward -etsintäkuulutus Veskun kuvalla - missähän vaiheessa sekin otettiin -  ja Stich totesi, että Besa from Finland was a VERYVERYVERYVERYVERYVERYVERYVERYVERYVERYVERYVERYVERYVERY x20 BAAAAAAD MAN and everbody in the whole universe is looking for him! Voitte arvata, miten hauskaa meillä oli :D. Stichin repliikit olivat ihan hillittömät "look at his ugly face" ja ulvoimme naurusta :). Tämä esitys oli yksi reissun kohokohdista ja Vesan kyseenlalainen nuoruus ulkoavaruusvankilasta karanneena rikollisena paljastui meille kaikille :D. Joku on kuvannut vastaavan esityksen ja suosittelen sen katsomista, sillä se on hauska ja toteutettu uskomattomalla tekniikalla.

Animagique'issa seikkailivat Aku ja Mikki, meille myös näytettiin, miten piirretyt hahmot syntyvät. Hienosti tehty tämäkin :). Armageddonissa saimme kokea erikoistehosteita, koska en pidä liikkuvista jutuista enkä tärinöistä, niin varmistin etukäteen, millaisesta jutusta on kyse ja tiesin, että lattia tärähtää kahdesti, joten pidin kiinni kaiteesta. Tulta syöksyi kohti ja ihan vaikuttava juttu oli, en lähtisi ihan pienen lapsen kanssa katsomaan tätä.



Moteurs… Action! Stunt Show Spectacular -autojen stunt showssa oli menoa ja meininkiä. Yleisölle paljastettiin muutama kikka, joita elokuvien takaa-ajokohtauksissa käytetään.

Ratti olikin auton peräpäässä, joten itse asiassa peruuttavaa autoa ajettiinkin etuperin

Auto ilman kuskia - vai oliko sittenkään?

Puistossa oli myös muutamia huvilaitteita sekä vuoristorata, mieheni kävi Aerosmithissä, me muut emme. Skippasimme melkein kaikki laitteet sekä oheisen kuvan tornin, jossa oli n. 50 metrin vapaapudotus hississä. Ihmiset kiljuivat sen verran lujaa, että vauhtia taatusti oli. Heidät pystyi näkemään kuvassa näkyvistä isoista rei'istä, sillä se oli hissin kulkureitti.
Ystävämme kävivät  lentävissä matoissa, joita pystyi nostamaan ja laskemaan oman halun mukaan, muutoin se pyöri kuten karuselli. Eve tykkäsi siitä kovasti.

Autoshown jälkeen jäimme katsomaan ohimenevää paraatia, jossa oli useampi tuttu hahmo mm Ariel, Iines, Rottatouillen rotat, Cruella de Vil, Lumikki, Toy Storyn leluja ym. Hahmot olivat autojen kyydeissä ja huiskuttelivat ihmisille.

Tämä oli ilman muuta yksi kuvatuimmista paikoista, napista painamalla sai tulemaan vettä ja aina joku oli seisomassa sateenvarjon alla Cherbourgissa, joten vuoroaan sai odottaa. Mieleen tuli eittämättä Michel Legrandin ikivihreä ihana rakkauslaulu " Non, je ne pourrai jamais vivre sans toi. Je ne pourrai pas, ne pars pas, j'en mourrai! Un instant sans toi et je n'existe pas, Mais mon amour, ne me quitte pas. Jos laulu on tuntematon Sinulle, niin kuuntele se tästä
Oma suomennos:  "En voi koskaan elää ilman sinua, en voi, älä lähde, kuolen siihen. Hetki ilman sinua ja minua ei enää ole olemassa. Rakkauteni, älä jätä minua" Kieltämättä sanat kuulostavat paljon kauniimmilta ranskaksi kuin suomeksi :).

Walt ja Mikki tervehtivät aluelle tulevaa yleisöä - studiokierrosjuna - jätskiauto

Kaiken kaikkiaan meillä oli oikein mukava päivä, studiot olivat paljon hauskempi ja hienompi kohde kuin mitä kuvittelin ja ehdottomasti kannattaa käydä niissä. Ne ovat tiiviimmässä muodossa kuin pääpuisto ja kävelymatkat eivät ole kovin pitkät.

Läksimme tämän jälkeen hotellille ja kävimme ostoksilla viereisessä isossa yli 500 metrin pituisessa ostoskeskuksessa - ja iltaruoan söimme jälleen samassa paikassa. Ostarissa olisi ollut ruokaloita, mutta ne olivat aivan toisessa päässä ja pitkä kävely sinne ja takaisin ei houkutellut ketään, koska olimme kävelleet kahden päivän aikana jo ihan tarpeeksi ja jalat olivat jo väsyneet. 

Seuraavana päivänä matkamme jatkuikin maakuntiin - Normandiaan Givernyn kautta.