Musiikki oli suurimmaksi osaksi tuttua, muutama sävelmä oli mieleeni ja alun napsutusmelodia on hauska. Orkesteri oli taitava, se selvisi loistavasti haastavista aksenteista. Itse asiassa siinäkin oli tuttu soittamassa rumpuja. Näytelmä kertoo Romeon ja Julian tarinan melkein nykypäivään siirrettynä. Parasta oli se tanssikohtaus, jossa oli paljon valkoisia pukuja. Musiikki soi siinä hienosti ja liikekieli oli hienoa katsottavaa. Vähän valju oli traaginen loppu, joka oli liian hätäinen. En ylettömästi ihastunut esitykseen, mutta ihan katsottava se oli. Orkesteri oli ilman muuta parasta antia, vaikka Bernsteinin musiikki ei suuremmin ole mieleeni.
perjantai 20. joulukuuta 2013
West side story
Sain entiseltä oppilaaltani Janelta ystävänliput Lahden kaupunginteatteriin - suurkiitos - ja kävimme katsomassa West side storyn, jossa esiintyi myös entinen oppilaani. Esitys oli ihan mukava, tanssikoreografiat olivat. Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen tekemät ja kieltämättä odotin niiltä enemmän. Natalil Lintala oli upea pääosassa, lavastuksesta pidin myös. Oli aivan kuin olisi siirtynyt New Yorkin kaduille, puvustus tuki teemaa hyvin, tyttöjen hameet olivat aivan ihanat!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olen tavannut Natalil Lintalan vuosia sitten hänen ollessaan pikkutyttö. Olipa hauska huomata postauksestasi, että hänestä on tullut esiintyjä - sitä en tiennytkään. Minulle jäi silloin mieleen kuinka hänen äitinsä kertoi persoonallisesta nimestä että tytön etu- ja sukunimessä on samat kirjaimet eri järjestyksessä.
Kiitos tuosta tiedosta, lieneekö Suomen ainoa Natalil :)? Aivan huikea esiintyjä hän olikin!
Lähetä kommentti