Kiitos vieraille ja fase-tsempittäjille

Olen onnekas, sillä olen saanut niin paljon huomionosoituksia, vieraita, tekstiviestejä, whatsapp-viestejä ja Facebook-tsempityksiä, että ei voi kuin huokaista onnesta. Heikon hetken tullen Olli Hermannin Take me back to paradise pyörimään spotifyhin ja viestejä kelailemaan, niin a vot, mieli reipastuu kummasti.


Todellakaan en koe olevani yksin ison sairaalas viileähkössä huoneessa kipuineni. Olen nyt sen verran väsynyt, että kerron tarkemmat kuulumiset myöhemmin. Crp laskenut 200:aan, kuume pois, veriviljely ok, keuhkokuva otettu. Lääkäri pitää minusta tajuttoman hyvää huolta. Ja sitä ilmaakin in rupsunut ihan kiitettävästi tänään   (tiedän, ettei virkettä aloiteta ja-sanalla, nyt se vain oli pakko tehdä). Huumoria on piisannut huoneessa 23. Tänään kävin suihkussa, olisi ollut hyvä, jos shampoo ja tukkapyyhe olisivat olleet heti mukana, olisin ehkä kestänyt sen 20 min pyörtymättä. Nytkin selvisin nippa nappa sänkyyni ja kuulkaa, en tiedä, mistä voimani revin, kun jalat sängyn laidan yli lensivät.

Pulloon on puhallettu, huilutaidot hukassa. Pahoinvoinninestolääkettä saatu, ylenannettu, piikkejä on tullut vähintään se puolentusinaa. Niihin alkaa jo turtua. Mieheni osoitti todellista lahjakkuutta napapiikin annossa, kävi kuin ammattilaiselta ja hänhän se on meillä eläinlääkärin ohjeen mukaan koiria muutaman kerran piikittänytkin. Pieni lievä kipu ja siinä kaikki. Päivistysosastolla koski yli tunnin jokikinen päivä, kun piikin sain. Dreeni nykäistiin pois. Se vähän tuntui ikävältä, muttei kauaa.

Apen ja anopin vierailu pohjoisesta asti oli mieluinen yllätys, kiitos heille siitä!

  Fasessa ollut pierun virittelykuva  ja

   Arkipäivän kuvahaaste 3/5 päivän lenkki.

Hyvät yöt! Päks vaikenee.

P.S. Tsemppiä,Tipalaan upean Sound of Musicin esityksiin!