sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen alusreissu Jyväskylään

Koska kaikki ulkomaille suuntautuvat matkamme tältä keväältä peruuntuivat, niin päätimme käväistä pääsiäisenä tapaamassa opiskelukavereitamme Keski-Suomessa. Iloksemme aika moni heistä olikin kotona ja saimme koirille hoitajan, niin ei kun matkaan pitkäperjantaina. Miehenkin selkä oli jo hyvässä kunnossa aktiivisen hoitamisen jälkeen ja koiraihmisille tuttu BOT-vyö lievitti kipua tehokkaasti.

Ensin kävimme katsomassa mieheni kurssikaveria, joks oli saanut taloprojektinsa valmiiksi ja hienolta näytti. Hän on aina ollut käsistään todella kätevä ja erikoistuikin vielä teknisen työn opettajaksi Raumalla. Oli mukava vaihtaa kuulumisia, ennen kuin perhe lähti sukuloimaan Lappeenrantaan. 

Auton parkkeerasimme Kolmikulmaan, jota mieheni oli parin kaverinsa kanssa kesätöissä rakentamassa 90-luvun alussa. Hän tunnisti vielä hyvin kuvan paikat. Tuohon aikaan miesten oli aika helppo saada rakennuksilta kesätöitä. 



Sitten näimme Kissanviiksissä lounaalla Annaa, johon olin tutustunut Kielitivolissa. Ystäväni Hipsun suosituksesta valitsin tällä kerralla pihvin sijasta Viiksen leivän, joka oli iso ja herkullinen annos. Leivitetyn häränleikkeen lisäksi siinä oli bearnaisekastiketta, parsaa, katkarapuja ja hedelmiä. Leivitys oli aika suolainen ja aluksi melko kylmät katkaravut tuntuivat hippusen oudoilta, mutta annos on kokeilemisen arvoinen ja maistui hyvältä. Hedelmiä oli hyvin runsaasti.




Seuraavaksi kohti pohjoista hyvien ystävien luokse. Kirstin tapasin jo ekana opiskeluvuotena ja teimme kaikkea hauskaa yhdessä. Toimintavuorokauteen osallistuimme muutaman kerran, ristikontraa tuli hakattua monesti pitkälle yöhön ja raveissakin kävimme. Hänen miehensä oli joutunut jäämään työkomennukselle ulkomaille odotettua pidemmäksi aikaa, joten Hanskia emme nyt nähneet. Perheen tyttäret kapsahtivat kaulaan iloisesti ja heitä oli myös oikein mukava nähdä, edellisestä kerrasta oli jo mennyt jonkin aikaa.  Kirsti kertoi järjestämisttän iltamajuhlista ja näytti Keskisuomalaisessa olleen haastattelun, joka oli oikein kivasti kirjoitettu henkilökuva. Herkuttelimme pannarilla, uunijuustolla, voileipäkakulla ja kääretortulla. Kylässä vierähti useampi tunti kuulumisia vaihtaessa. Löysin nuottikirjasta Mysteriet dig -nuotit ja otin niistä kuvat. Tämä on yksi suosikkikaraokelauluistani, mutta se on sen verran vaikea, että on kiva, kun jatkossa pystyy laulamaan sen yhden hankalan kohdan nuoteista eikä tarvitse korvakuulolta yrittää opetella ulkoa - men jag tänker på dom underbara ögona dina..... Kuvassa mahtava ternimaidosta tehty pannari, joka nousi oikein kunnolla ja oli hyvin herkullinen vattuhillon kanssa.




Sitten suuntasimme hotelliimme Laajavuoreen ja kylpylään. Ensin vesijuoksin pitkästä aikaa ja sitten hoidatin selkää erilaisissa suihkuissa. Paikassa ei ollut kunnollista selkää hierovaa suihkua ja se vähän harmitti. Infrapunasauna oli kiva ja siellä vietin pariin otteeseen aikaa. Naisten puolella oli ruusu- ja kristallisauna, höyrysaunakin kuulemma oli, sitä en nähnyt. Näköni on siis -10 ja näkö ilman silmälaseja on hyvin heikko. Kaikki kyltit pitää lukea suurin piirtein nenä kyltissä kiinni ja kelloa pitää aina kysyä muilta. 

Illalla kävimme pienellä iltapalalla bistrossa. Söin bruschetan ja mieheni caesarsalaatin. Meitä palveli ystävällinen Primuksen opiskelija, josta tulee hyvä tarjoilija, minkö hänelle sanoinkin. :). Tällä kertaa saimme nukkua mukavasti ilman palohälytyksiä. Aamupalalla oli taas ruhtinaallisesti kaikkea mukavaa tarjolla. Marjapiirakka ja karjalanpiiras näkyvät vähän huonosti eikä kuvakaan ole kaikista tarkin.


 Ja kymmenen minuuttia myöhemmin :)




Sitten Palokkaan ystäväperheen luo. He olivat saaneet koiranpennun, joka oli kyllä aika rauhallinen kaveri. Vad det var härligt att få prata svenska, det händer ändå ganska sällan man FÅR prata, så jag drar nog nytta av det varje gång :). Sain hyviä neuvoja munuaista varten isännältä, joka on alan ammattilainen. Kuulimme myös useamman suorastaan hurjan ja uskomattoman jutun eräästä 95-vuotiaasta Martista, joka on melkoinen persoona ja Tikkakosken tunnetuimpia miehiä.

Perheen pojalla oli historiassa ollut aiheena Mainilan laukaukset, kun Martti oli ollut kylässsä ja poikien mukaan oli epäselvää, kuka laukaukset oli ampunut. Tähän Martti oli sanonut, että suomalaiset eivät ainakaan, sillä hän oli tulenjohtovastuussa juuri siitä patterista, joka olisi voinut ampua ja tykin kantama oli vain 15 km ja rajalle oli 18 km, joten ne oletetu laukaukset olisivat jääneet Suomen puolelle. Lisäksi jokainen panos (tai kuula) oli jälkeen päin laskettu ja kaikki olivat tallessa. Tämäkin tuli nyt selväksi.  Martti oli ostanut uuden auton 94-vuotiaana ja ajokortti on voimassa vielä kuutisen vuotta. Melkoinen ihmemies ja partaveitsen terävä muisti miehellä. BBC on tehnyt hänestä ohjelmankin. 

Sitten kävimme kangaskaupassa, jossa Sarin ja myyjien avulla ostin muutaman tunika/mekkokankaan. Minulla on yksi kivanmallinen tunika, josta teetätän ompelijallani kaavat ja vähän pidennettynä mallina useamman mekontapaisen, jota voi pitää housujen kanssa. Ostin Lahdesta kolme ja Jyväskylästä pari kangasta sekä pimennysverhokankaan vierashuoneeseen. Sekin on ollut ikuisuusprojekti, verhotangot ovat vieläkin asentamatta, jospa tänä keväänä senkin homman saisi tehtyä.

Elosella kävimme syömässä ja vaihdoimme kuulumisia. Jälkiruoaksi söimme ihanat mangoleivokset, toivottavasti niitä olisi Karismassakin, voisi syödä toisenkin. Kotimatkalla ostimme pääsiäisen ruoat Heinolasta, jossa olimme sopivasti puolisen tuntia ennen kauppojen sulkeutumista. Ehdimme nähä viimeisen erän Kärppien pelistä, harmi, että Tappara oli parempi. Illalla katsoimme Eurosportilta Robin Hullin ja Ronnie O'Sullivanin MM-kisojen snookerpelin. Ihan suretti, että Robinille tuli muutama huonompi lyönti ja Ronnie kuittasi niistä freimin heti itselleen aivan armottomasti. Tosin ei hänenkään pelinsä virheittä mennyt. Hienoa oli nähdä suomalainen pelissä mukana.

Sukulaisvieraat eivät tulekaan käymään, joten saapa nähdä, mitä pääsiäseksi keksii. Nyt alkaa formulat, joten Valtteria jännäämään, hänen kotinsahan on tuossa vajaan kilometrin päässä :). Pitää laittaa sijaiselle systeemit valmiiksi, jotta hänen on helppo ottaa homma haltuun. Taidan myös tehdä facitin eli valmiit vastaukset uusintakokeisiin, jotka tein ja pestä koirat, kunhan päivä lämpenee. Nyt aamulenkin jälkeen aamupalalle :).

Oikein hyvää pääsiäistä teille kaikille, aurinkoa ja lämpöä!



5 kommenttia:

Lady of The Mess kirjoitti...

Kyllä kotimaankin matkat voivat olla tosi kivoja! Ja varsinkin, jos niillä vielä tapaa ystäviä:)
Kuviasi katsellessa vain iski nälkä - tuo leipä näyttää niin herkulliselta ja pannari, ternimaidosta, voih ja autuus!
Oikein hyvää pääsiäispäivää teille!

Pauska kirjoitti...

Aivan, minulle ystävät ja sosiaaliset suhteet muutenkin ovat nähtävyyksiä tärkeämpiä :). Tuo leipä on ihan klassikko ja pannari oli hyvää.

Mukavaa pääsiäistä sinnekin, ensi kerralla kun näillä mailla liikut, niin pistäydypä kahville :)

Elina kirjoitti...

Pienikin reissu piristää. Tästä kirjoituksesta saa paljon virikkeitä. Taustalla soi Mysteriet Deg ja pitäisiköhän tehdä pannaria... Ei ole kyllä ternimaitoa.

Pauska kirjoitti...

Hyvää siitä tulee ihan kulutusmaidostakin :) Under över alla under ;) kiitokset koiranhoidosta koko perheelle :).

Elina kirjoitti...

Ole hyvä! Hienosti sujui kaikki. Varsinainen hoitaja talutteli koirat yksi kerrallaan ja väisti kaikki rullaluistelijat ja toiset koirat ihan varmuuden vuoksi. Menimme kimpassa sitten, kun kävin hakemassa hoitajaa pois. Oli kiva päästä itsekin ulkoilemaan pitkän flunssan jälkeen.