Olen jo jonkin aikaa puhunut pyörän ostosta, sillä minulla ei ole ollut kunnon pyörää sitten kesän -86, jolloin ostin Ahvenanmaalta viisivaihteisen pyörän itselleni ja toin sen sitten kesätöitten päätyttyä mantereelle. En muista, mitä sille pyörälle kävi, maisemissa se ei ole ollut aikoihin. Yksi pyörä varmaan varastettiin pihasta, koska sekin hävisi mystisesti. Niinpä olen ollut pyörättä jo monta vuotta ja oli jo aikakin saada oma menopeli. Niinpä suuntasimme Lahden pyörähuoltoon, jossa kokeilin 21-vaihteista Trekiä ja ihastuin siihen heti. Ihan vertailun vuoksi kokeilin toistakin pyörää, mutta Trek oli paljon loogisempi vaihteiltaan, siinä on ihan numerot sekä etu- että takavaihteita varten ja erittäin hyvä satula.Tein muutaman kiekan liikkeen pihalla ja tykästyin pyörään heti. Ostimme sitten kypärän, juomatelineen ja -pullon, kellon sekä lukon, harmaan sävyjä kaikki :). Osat asennettiin paikoilleen nopeasti ja saimme vielä arvokortin, jolla saa huolloista alennusta. Pyöräily on varmaan yksi sopivimmista lajeista tällaiselle nivelrikkoiselle ja sen avulla pääsee näppärämmin kuntoon. Kävely on niin tylsää, no tosin Spotify ja hyvä musiikki piristävät sitäkin, mutta se ei ole suosikkilajejani. Koirien kanssa saa tallustaa ihan tarpeeksi. Suunnistusta saatan kokeilla ensi kesänä, mutta tuskin pystyn juoksemaan, vaan on käveltävä. No enpähän mene rastista niin herkästi ohi ;).
Tänään kävimme aamupäivällä ekalla ajolla yhdessä. Vähän huvitti, kun mieheni sanoi vastaavansa pukeutumisestani, väärässä olin. Hän osasi antaa täydelliset varusteet 17-asteiseen pilviseen säähän. Ensin laitettiin sykemittari ja laitoin vielä Loopiinkin mittausvyön, mutta se ei toiminut. Jäi sitten kunnon aktiivisuuspisteet saamatta, mikä harmitti. Olisi kiva ollut saada ekan kerran aktiivisuuspisteet täyteen leikkauksen jälkeen. Sitten pitkähihainen hyvin ihonmyötäinen Underarmour-paita ja Lidlin pyöräilytakki, kaulaan kaulahuivi ja päähän pyöräilyhuppu ja kypärä. Jalassa minulla oli tavalliset tuulihousut ja lenkkarit. Pitää hommata ne pyöräilyhousut, joissa on pehmusteet, sillä persaus joutui äkkiseltään koville. Tankoon laitettiin Garminin mittari, josta seurasin sykettä koko ajan. Mieheni neuvoi ja antoi ohjeita vaihteista ja muustakin. Vaikka ajelimme pyöräteitä, niin niissäkin oli omat metkunsa, jotka hän tiesi. Kellon käyttöä alikulkutunneleissa harjoittelin myös. Koitin pitää sykealueen 120-130, ylämäissä syke nousi, vaikka poljin pienimmällä vaihteella. Mennessä oli vastatuuli ja meneminen oli aika hidasta. Poljimme Villähteen leipomolle kahville ja jatkoimme sitten vielä vähän Nastolaan päin, jotta saimme 10 km täyteen. Yhdessä ylämäessä joku rullasuksihiihtäjä meni tasatyönnöllä ohi että humahti :).
Kotimatka meni paljon joutuisammin. Aikaa meni taukoineen 53 minuuttia, kaloreita kului 447 ja keskinopeus oli huimat 11 km. Suurin nopeus taisi olla 29 km/t, joten kovaa ei menty. Leipomolta lähteissä alkoi vähän tihkata, mutta onneksi ei satanut sen enempää. Silmälasi-ihmiselle sade on aina huono juttu.
Tykkäsin kyllä kovasti, välillä sai levätä, välillä nousin seisomaan, jotta takapuoli sai vähän huilia. Kädet joutuivat koville, huomenna pitää mennä ostamaan jatkopala, jolla etuosaa saa vähän ylemmäksi, nyt tuntui kipua ranteen ja kyynärpään välissä. Hiki tuli, mutta onnistuneen ajon ansiosta - sopivat sykkeet ja sopiva kadenssi, joka olisi ehkä voinut olla suurempikin - ei tuntunut lenkin jälkeen ollenkaan niin pahalta kuin odotin.
Jos Sinulla on pyöräilykokemuksia tai hyviä vinkkejä, niin kerrothan niistä, kiitos :)
6 kommenttia:
Kyllä pyöräily on huippua �� ! Minä hurahdin siihen kolme-neljä vuotta sitten. Aluksi poljin vaihteettomalla Ainottarellani, mutta eteneminen sillä oli suht hidasta. Tuntui, että "sipakkaalla" pyörällä voisi pyörälenkkireviiriä laajentaa. Viime kesänä hänkin Scottin hybridipyörän, johon olen ihan tyytyväinen ollut. Tänä keväänä pyöräilykausi alkoikin aikaisin. Tavalliset lenkkini ovat 20-50 km , mutta tämän kesän tavoite on se 100 km lenkki. Pyöräilyssä nälkä kasvaa syödessä. Nyt haaveilen sekä maantie-että maastopyörästä. Innostus tarttui viime kesänä myös mieheeni ja hän rakensi itselleen cyclocross- pyörän osista. Aikamoisen rupeaman hän vietti syksyllä netissä tutkien ja tilaillen pyörän osia ympäri maailmaa. Hieno pyörästä tulikin, ja huippu kevyt n. 8 kg. Vinkkejä en pyöräilyyn osaa antaa, mutta jos joskus tulet pyöräilemään tänne vanhaan koti kaupunkiin, niin voin antaa vinkkejä eripituisista mukavista pyöräilyreiteistä. Onnea uudelle fillarille ja aurinkoisia ja turvallisia kilometrejä. T. Tarja Iisalmesta
Hei Tarja, länge sen sist! Kiitos viestistäsi ja toivotuksista! Tänään käytiin ostamassa jatkopala etuosaan ja uudet kahvat, nyt ajoasento on hyvä. Eilen etupuoli oli liian matalalla ja kädet kipeytyivät ja niskakin on nyt vähän jumissa. Aion tänään tehdä toisen lenkin, huomenna lepopäivä :). Ois mukava nähä :)
Mä tykkään thriatlon-sarvista, pääsee nojalleen, eikä tarvitse halkoa tuulta! Kiva, kun olet aloittanut pyöräilyn, se on ihan huippumukavaa! Mä poljen sellaisia 30-40 km:n lenkkejä, mutta tänä kesänä en ole vielä muka ehtinyt...
Siis triathlon...
Pitääpä joskus koittaa noita, nyt tuo jatkopala ja uudet sarvet olivat pitkälle selälleni hyvät. Minullakin on tavoitteena tuo 40 km eli Orimattilan lenkki, ehkä sitten loppukesästä. Nollasta kun aloittaa, niin ei voi mahottomia vielä vaatia. Pyöräily on kyllä minun laji, sitä voi harrastaa mieheni kanssa yhdessä ja polvet ei rasitu. Ensi viikolla sitten sullekin pyörä alle ja menoks :)
:)
Lähetä kommentti