Nuoruuden voimalla -konsertissa

Sain velipojaltani kutsun Lahdessa pidettyyn Nuoruuden voimalla -konserttiin, jossa soitti Lahden sinfoninen puhallinorkesteri sekä veljeni soittokunta, lappeenrantalainen Rakuunasoittokunta.
Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun olen ollut kuulemassa veljeni soittoa. Sotilassoittokunnat soittavat lähinnä varuskuntien tilaisuuksissa sekä useimmiten Lappeenrannassa.

Konsertti oli oikein kiva ja monipuolinen, jossa säveltäjinä oli enimmäkseen minulle tuntemattomia nimiä. Ensimmäisellä puoliajalla soitettiin ulkomaista musiikkia ja toisella kotimaista. Solisteina olivat Marko Saikko sekä  koulumme entinen oppilas Ilari Pälli. Kapellimestarit vaihtuivat tiuhaan, heitä oli kaikkiaan kolme.

Olen itsekin soittanut lapsena puhallinorkesterissa nokkahuilua ja muistaakseni viimeisenä vuonna huilua, joka ostettiin tämän orkesterin innoittamana. Ylioppilaslahjaksi sain isältäni hopeoidun käsintehdyn suukappaleen. Salinkallion aikoina soitin melkein kaikissa juhlissa, musiikinopettajamme Jukka teki minulle kappaleisiin omat stemmat, meillä ei varsinaista orkesteria ollut, vaan soittotaitoiset opiskelijamme soittivat juhlissa - ja sitten minä huiluineni :). Veljeni aloitti lapsena kornetilla ja siirtyi sitten aina yhä isompaan soittimeen, nykyinen taitaa olla baritoni, Mauro korjatkoon, jos muistan väärin :).


Ensimmäinen kappale Theatre Music oli aivan nimensäveroinen, sillä se toi hyvin mieleen teatterin maailman. Seuraavassa kappaleessa oli monta kivaa teemaa jokaisessa osassa. Molly ei oikein jäänyt mieleeni ja Wild Nights! oli kyllä myös melkoista menoa, tuli ihan villin yön tunnelma mieleen.

 Virvatulelle oli kiva ja perinteisin kappale oli Ilarin soittama Malmsténin Sävelmä trumpetille. Ansatsi oli upea, hengitystä ei kuullut lainkaan (toisin kuin meikeläisellä). Tangot olivat myös jänskät, eka niistä oli vähiten tangomainen. Lehdon teos oli tilausteos, jonka Huhtasalo oli aiemminkin johtanut ja se koostui kolmesta ihan erityylisestä osasta, joista viimeinen kuvasi ihan hyvin tulevaisuutta, kuten sen pitikin.

Väliajalla vaihdoin muutaman sanasen veljeni kanssa ja sain ottaa parit kuvat. Yleisöä oli mukavasti paikalla ja ennen konserttia olin hyvin väsynyt rankan viikon jälkeen, mutta sain uutta energiaa mukavasti. Tämä ei taatusti ollut viimeinen kerta puhallinorkesterin konsertissa. Luulin, että olisin tarvinnut korvatulpat, mutta ainoastaan yhdessä fff-kohdassa piti vähän pidellä korvia, muutoin soitto oli sopivalla voimakkuudella. Täytyy ihmetellä, miten nuori orkesteri soitti niin hyvin ammattilaisten kanssa, sillä harjoituksia oli ollut vain kaksi. Espanjalaiset vaihto-oppilaat soittivat oikein hienosti omat soolo-osuutensa. Konsertti oli oikein mukava viikonlopun aloitus.

Kiiltävät kengät

Armeijan soittokunnan asu

 Loppuviikon olenkin sairaslomalla polvea potien. Eilen se oli todella kipeä ja pääsin nippa nappa työpäivän jälkeen lääkäriin. Polvi ei suostunut taipumaan lainkaan polvitaipeesta taakse päin ja askeleeni olivat parinkymmenen sentin mittaisia. Perjantaina saan tietää rtg-kuvien tulokset. Kipulääke alkoi onneksi jo tehota ja jalka on jo huomattavasti paremmassa kunnossa kuin eilen. Vappu kyllä menee ihan kotioloissa elokuvailtapäivää viettäessa hyvän ystäväperheen kanssa. Nyt munkkitaikinan tekoon :)

Hyvää vappua teille kaikille!