Cheek, Elastinen ja JukkaPoika Naapurinvaaralla

Rastiviikon yleisöjuhlan tähdiksi oli valittu tämän hetken kuumia suomalaistähtiä. Eipä siis ihme, että etukäteen oli varattu yli tuhat ennakkolippua. Ostin omat lippumme kesäkuun puolivälissä ja ne lähetettiin meille kotiin postitse. Lippu maksoi vain 15 euroa, mikä minusta on käsittämättömän alhainen hinta.

Naapurinvaaran huvikeskukseen mahtuu 2300 henkeä ja paikka taisi olla tupaten täynnä, koskaan aiemmin en ole nähnyt siellä niin paljon väkeä.

Cheek aloitti vartin yli kahdeksan ja esitti mukavan ja energisen, kerrassaan hienon setin. Mikael Gabriel oli mukana lavalla ja esitti yhden laulun ja JukkaPoikakin pyörähti yhdessä kappaleessa estradilla. Lahtelaisesta Jaresta huokui nöyryys ja esiintyjänä hän oli hyvä ja sai koko yleisön mukaansa. Ikähaitari oli alle kouluikäisestä eläkeläisiin. Mieleen jäi eniten se, että aikoinaan räppäreitä ei kuulemma otettu millekään muulle festareille laulamaan kuin Vuokatin Pipefestiin. Tänä vuonna Cheekillä on kesällä 50 keikkaa, joten aika pitkälle on päästy. Vuokatti tuntui muutenkin olevan lähellä laulajan sydäntä.

Eniten pidin Tinakenkätytöstä, Sokka irti sekä Levoton Tuhkimo -kappaleista, jotka olivat minulle tutuimmatkin. Ilman muuta kannattaa mennä katsomaan Cheekiä, jos hän kohdalle sattuu :).

Kamerallani ei saanut noin kaukaa kunnon kuvia, joten tässä jutussa niitä on mausteeksi vain yksi.

Elastisen aikana olimme kahvilla, sillä en tunne yhtään hänen kappalettaan eikä mies oikein kolahda muutenkaan. Ihan symppiskaveri siinä lauluohjelmassa :). Halusin lepuuttaa polveani ja istua. Läksimme Napikselle suoraan elokuvista, joten tässä vaiheessa iltaa oli jo nälkäkin. Huono homma oli se, että istuimia ei ollut, vaan koko ilta piti seisoa. Jotkut kantoivat ravintoloista tuoleja ja istuivat niillä tai lattialla. Kuulin tuttavalta, että hän oli hokenut "onko kaikki hyvin", riisunut paitansa ja esitellyt lihaksiaan. Ei ihan meikeläisen tyylistä hommaa :).

Elastisen jälkeen meni kauan aikaa, kun JukkaPojan väki laittoi soittimet valmiiksi. Soitinten säätö oli aivan onneton, bassorumpu ja basso löivät pahasti yli, sivulle ei kuullut solistia ollenkaan. Niinpä siirryimekin miksauspöydän luokse, jossa tilanne oli vähän parempi. Ihmetyttää, miksi JukkaPoika ei laulanut ensin, koska hänellä oli ainoana soittimia bändissään?  Nyt aikaa meni roudaukseen ja lopputulos oli heikko, koska soundcheck jäi hyvin torsoksi. Puhallinsoittimia ei kuullut yhtään, mikä oli sääli.

Keikka oli hänen osaltaan ihan mukiinmenevä. Kainuussa oli runsaasti reaggaehenkistä yleisöä, joka notkui rennosti musiikin tahdissa. Meitä laulatettiin melkein joka biisissä samalla tyylillä, mikä alkoi lopussa jo puuduttaa. Muutama kappale oli vähän erityyppinen, kuten pläski, mutta ajan mittaan iski pieni kyllästyminen. Sointukierto tuntui järkiään olevan sama ja melodiatkin muistuttivat toisiaan. Sanoista ei saanut selvää, joten pitää tutustua youtuben ja nettisivujen kautta paremmin artistiin. Koska automme oli useamman sadan metrin päässä, niin läksimme puoli yhden aikaan autolle. Silkkii jäi siis kuulematta, se oli laulettu encorena :).


Mukava tilaisuus ja kiitos kuskille ja pullanjonottojalle eli armaalle aviomiehelleni :)