Ilkka Heiskanen: Huovisen erikoiset Retikassa

Mahalihakset ovat vieläkin kipeänä äskeisen hulvattoman upeasta Ilkka Heiskasen teatteriesityksestä Huovisen erikoiset, joka perustuu kainuulaisen kirjailija Veikko Huovisen tuotantoon. Teatteri Retikan sali oli täynnä ja yleisö sai nauttia vatsat kippuralla huikaisevasta tulkinnasta sekä hauskoista teksteistä.

Ohjelmalehtisen kuva

Aloitustekstit Turhautunut kookaburra  ja Tarzan Suomessa olivat kerta kaikkiaan aivan hillitöntä näyttelemistä. Kookaburrat eli naurulinnut kertovat toisilleen hauskoja tarinoita ja lintujen esittäminen ja ilmeily olivat vertaansa vailla. Tarzanin - tai amerikkalaisittain äännettynä [ta:san] - poukkoilu ilveksennahkassa suomalaisessa kuusikossa ranteet mäkäränsyöminä piirtyi elävänä mielikuvana katsojan mieleen. Jutussa pohdittiin, mikä kotimainen nisäkäs olisi voinut lordi Greystoken kasvattaa ja lehmäänhän siinä lopulta päädyttiin. Hillittömin kuvaus oli, kun talvisydämenä Tarzan heiluisi kuusesta toiseen jäätyneellä hirvensuoliliaanillaan.

Sielunvaellusta kertoi Leevi Sytkystä. Voit tutustua Huovisen tuotantoon ja lukea Joonas Vähämäen taltioiman jutun tästä linkistä. Luin tekstin äsken ja huomasin, että tuosta tekstistä oli näytelmässä jätetty joitakin kohtia pois. Kiinnitä huomiota erityisesti kuvaileviin sanoihin :).

Toisella puoliskolla kuulimme kaksi urheiluaiheista tarinaa Doping-testin, jossa Heiskanen esitti aivan loistavasti L. Paraskea, joka ei saanut pissaa tulemaan doping-testissä. Urheilujohtajan puhe oli melkoista ilotulitusta ja itse asiassa erittäinkin realistista puhetta olympialaisista tuleville urheilijoille. Puheessa todettiin, että vain aniharva pääsi  näissä kisoissa tuloksellisesti omalle tasolleen, muut olivat lähinnä turisteja  tekivät puulaakitason suorituksia. Harva urheilujohtaja näin kuitenkin puhuisi, vaikka syytä joskus olisikin.


Karismaattinen, ammattimainen ja mielettömän taitava Ilkka Heiskanen on esittänyt Huovisen erikoisia ympäri maata ja jos joskus kohdallesi sattuu mahdollisuus mennä katsomaan, niin mene ihmeessä ja varaa nenäliina mukaan, jotta voit pyyhkiä silmiäsi - niin mahottomasti esitys meitä mieheni kanssa nauratti. Etenkin siinä kohdin, kun Heiskanen katsoi miestäni suoraan silmiin ja osoitti tätä etusormellaan ja veikeili. Istuimme etupenkissä ja se oli erinomainen paikka tarkkailla ilmeitä ja eleitä sekä puhetta, sen painotuksia ja voimakkuutta. Mielettömän paljon näyttelijä voi pelkillä eleillä ja ilmeillä saada aikaan. Heiskanen oli jo parin ensimmäisen tarinan jälkeen ihan hikinen ja täytyy ihmetellä, miten hän pystyy melkein pari tuntia esittämään intensiivisesti ja muistamaan ulkoa mielettömän määrän - noin 60 sivua tekstiä. Puvustuksena hänellä oli mustat housut, valkea paita ja tumma takki. Päässä lippahattu ja kaulassa kaulaliina. Jalassa oli ruskeat kengät.


Esityksen jälkeen Heiskanen sai Suomussalmen kunnalta kiitoslahjan sekä Veikko Huovinen -seuran edustajalta lahjan, mikä selvästikin sekä liikutti, yllättytti että ihastutti näyttelijää. Katsomossa oli runsaasti Retikan näyttelijäkaartia, jotka taatusti saivat taitavalta näyttelijältä upeaa oppia erityisesti ilmehdinnässä. Katsoja näki edessään milloin matikan, milloin variksen, milloin kookaburran, milloin Tarzanin roikkumassa supisuomalaisessa kuusikossa :).


Kiitokset mahdollisuudesta nähdä huipputeatteria, sunnuntaina esitykset jatkuvat ja saamme seurata Merja Larivaaran esitystä.