Maailman suurin Angry birds activity park

Vihdoinkin pääsin käymään Vuokatin Angry birds activity parkissa, kuten sen nimi hienosti englanniksi kuuluu. Viime kesänä käynti ei onnistunut, sillä olin ajatellut viedä hollantilaistuttavamme puistoon, mutta se jäi sitten vain aikeeksi. Puisto on tehty entisiin teollisuustiloihin. Pääsymaksu on 19€, S-etukortilla saa kahden euron alennuksen. Puistoon voi mennä aamulla ja saman päivän aikana useammankin kerran, jos sieltä poistuu välillä.  Puiston vuosittainen kävijämäärätavoite ylittyi yli 48000 hengellä ja puisto pyörisi, jos vierailijoita olisi 80000. Kohderyhmä on ensisijaisesti kouluikäiset, mutta kyllä siellä oli meille aikuisillekin tekemistä.

Heti alussa on iso ritsa, jolla possuja ammutaan. Sisustus on taidokkaasti tehty ja aiheeseen sopiva, possuja ja lintuja on kaikkialla. 

Ammuimme palloja kohti lintuja, mieheni ei montakaan laukausta tarvinnut, minä tahkosin monta minuuttia, ennen kuin viimeinenkin lintu kaatui.

Ammuntapaikan vieressä oli kiipeilyseinä. Toinen teki radan kiipeilemällä ja toisen piti astua samoille läpysköille kuin mille ensimmäinen kiipeilijä astui. 

Skeittirampit olivat lasten suosiossa, niitä pitkin mentiin sekä laudoilla että potkulaudoilla. 

Hyppyreistä voi hyppiä isojen vaahtomuovikuutioiden sekaan.

Tämä kuva on tanssimattohuoneesta, jossa piti astua samaan suuntaan osoittavalle maton nuolelle kuin mikä kuvaruudussa näkyi. Jo yhdestä tanssista tuli hiki, välillä ei tahtonut pysyä menossa mukana, etenkään jos piti pompahtaa molemmilla jaloilla yhtäaikaa. Varoin polvea ja en hyppinyt yhtään, tai no vähän ja heti alkoi tuntua pientä kipua, joten siihen hypyt jäivät.

Hallissa voi myös pelata sählyä tai koripalloa. Itse viihdyin parhaiten viereisessä "häkissä", jossa oli mahdollisuus lyödä pesäpalloa tutkaan tai heittää frisbeetä koriin. Aika kauan sain lyöntivuoroani jonottaa. Sisäkengät pois (hallissa liikutaan joko sisäkengissä, tossuissa tai sukkasillaan) ja mailaa heiluttelemaan. Harmikseni tutka herkisi toimimasta edellisen lyöjän kohdalla, joten en saanut selville lyöntivoimaani, mikä kieltämättä harmitti. Mieheni syötteli hyvin, vain muutaman syötön jätin lyömättä, koska syöttöjä tuli ihan liukuhihnalta. Tilassa oli sankko, joka oli täynnä palloja. Löin ehkä 2/3 palloista ja pari hutia tuli. Sijoituslyönnit rajoille eivät enää onnistuneet ja muutaman kerran maila osui pallon reunaan ja lyönti lähti kierteisenä, mutta ihan tyytyväinen olin - ja hiki tuli ja hengästyin :). Voi että kun joskus pääsisi pelaamaan ihan porukalla. Olisipa se mukavaa :). 

Hauska  mutta epätarkaksi jäänyt kuva lyöntipaikan seinällä. Frisbeegolf olisi saanut olla eri paikassa ja pesispaikkoja olisi voinut olla kaksikin. Monet aikuiset olivat jonossa ja halusivat kokeilla lyömistä.

Kiipeillä sai sydämensä kyllyydestä, samoin ryömiä putkia pitkin ja laskea liukumäkiä.

Golfpaikalla kävimme pelaamassa yhdeksän reiän puttausgolfradan ja yllätyksekseni olin kahta lyöntiä miestäni parempi :). Puttailu oli kivaa ja rataa kiersi kaikenikäisiä pelaajia. Vieressä oli viiden lyöntipaikan range, jossa sai lyödä palloja verkkoon.

Kuntosalilla oli monenlaisia välineitä, muutama aikuinen siellä näkyi olevan kuntoilemassa.

 

Liukuminen oli suuressa suosiossa ja nauru ja huuto raikuivat :)

Perheen pienimmille on lainarattaita, heille oli myös oma leikkihuone.

Suosittelen lämpimästi Vihaisten lintujen puistoa, siellä saa päivän kulumaan mukavasti. Vaatteet voi jättää lukolliseen kaappiin ja ei kun menoksi!