keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Lukuelämys Ville Haapasalo "Et kuitenkaan usko"

Luin parissa päivässä mieheltäni joululahjaksi saamani Kauko Röyhkän ja Juha Metson kirjan Ville Haapasalosta. Voin lämpimästi suositella kirjaa kaikille. Siinä oli uskomattomia tarinoita Villen opiskeluajoista Leningradissa, jonka nimi muuttui Pietariksi. Ville on superjulkkis Venäjällä ja hänen kansansuosionsa on suunnatonta, sillä hän on hyvin pidetty kansan syvissä riveissä. Normaalisti venäläisnäyttelijät haluavat olla kauniita ja fiksuja, Villen luomalla brändillä - tavallisella "juntilla maalaistollolla" - ei ole kilpailijoita. Hän ajelee polkupyörällä, antaa hassuja lausuntoja ja on ennen kaikkea kansanmies - ulkomaalainen, joka tykkää Venäjästä. Ville antaa jatkuvasti nimikirjoituksia ja hänet halutaan samaan valokuvaan, hänet tunnistetaan kaikkialla, missä hän liikkuu.

Olen tavannut Villen kahdesti, Salinkallion lukion oppilaskunta järjesti tilaisuuden, jossa Villeä haastateltiin ja katsottiin pätkä elokuvasta Käki, joka oli vastailmestynyt. Toisen kerran saimme Villen puhumaan venäjän kielen opiskelun tärkeydestä järjestämässäni Kielillä maailmalle -tilaisuudessa marraskuussa 2012. Ville on mitä sympaattisin ihminen ja tunnen hyvin hänen äitinsä, joka oli kollegani ja on hyvä ystäväni. 



Kirja on tehty haastatteluina, joista Röyhkä kirjoitti kirjan, jossa on Metson valokuvia. Tällä hetkellä se on Suuren Suomalaisen Kirjakerhon ostetuin kirja. Ensimmäinen painos, 4000 kappaletta, loppui nopeasti. 
Ville kertoo opiskelusta, joka eroaa täysin suomalaisesta yliopisto-opiskelusta ylipitkine päivineen. Asumiskokemukset ovat hurjaa luettavaa. Kaamein kämppä oli loukko, jossa ei ollut sähköjä eikä vettä. Kolmas kappale kertoo aivan uskomattoman kokemuksen siitä, kun Ville kävi koekuvauksissa Moskovassa ja päätyikin Moskovan sijasta, no enpäs kerrokaan tämän enempää, etten pilaa tarinaa :).

Jeltsinin aikana tapahtui myös 1900-luvun "suurin kusetus", josta lännessä on puhuttu todella vähän. Ryöstöistä kerrotaan myös sekä neuvostoliittolaisesta elämänmenosta, johon mm. kuului. Villen henkilökohtainen tarkkailija. Kutosluku kertoo nimensä mukaisesti rotista ja torakoista. 

Ville ura lähti nousuun Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia -elokuvan myötä ja sen kuvaamisesta lukija saa kuulla erikoisia juttuja. Välillä tarinat kieltämättä muistuttavat paroni von Münchhausenin tarinoita, niin paljon erikoisia asioita Villelle on sattunut. En lähde tässä referoimaan mitään juttuja, koska on parempi, että luet ne itse ja ne vain vesittyisivät.

Koitan saada kirjaani hommattua nimmarin, Käki-elokuvan julisteessa se minulla jo on työhuoneeni seinällä :).



Nautinnollista lukukokemusta! Kirjani lähtee pian naapurilleni lainaan :)

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi vitsit, kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Kenelleköhän naapurille kirja on menossa lainaan? ;-)
T:Anna

Elina kirjoitti...

Varmasti uskomattomia kertomuksia. Tuskin maltan odottaa, että pääsen lukemaan.

Pauska kirjoitti...

Se on hyvä kirja, joka menee eräälle Annalle ;)

Pauska kirjoitti...

:) saapi lainata :)

Life with Satu kirjoitti...

Kiitoksia kirjasuosituksesta, pitääkin koettaa järjestää tuo jostain luettavaksi. Kuulosti sen verran mielenkiintoiselta :)

Pauska kirjoitti...

Sitä se on :)