Mindfulness-kurssilla

Ilmoittauduin muutama viikko sitten mindfulness-kurssille. Kälyni oli päässyt työterveyshuoltonsa kautta syksyllä viiden kerran kurssille ja hänen kertomansa perusteella tuumin, että kannattaisi kokeilla. Olen jokunen vuosi sitten tilannut Leena Pennasen cd:n. Hän on itsensä Jon Kabatt-Zinnin koulutuksen käynyt. Kuuntelin levyä muutaman kerran ja siihen se sitten jäi. Olen myös ostanut vähän aikaa sitten pari Kabatt-Zinnin kirjaa, joihin aion perehtyä. Toisessa saattoi olla cd:kin mukana. Hän on kehittänyt menetelmää 70-luvun lopulta lähtien. Mindfulness tarkoittaa tietoista ja hyväksyvää läsnäoloa. Tarkoitus on, että keho ja mieli toimivat yhteistyössä. Kaikilla meillä on stressiä nyky-yhteiskunnassa. Suurin osa meistä rientää oravanpyörässä ja s-u-o-r-i-t-t-a-a koko ajan jotakin, omalle itselle saati sen kuulemiselle jää hyvin vähän aikaa. Rentoutumiseen ja stressinhallintaan saa apua mindfulnessista, kivunhoitoonkin sitä on käytetty. Tarkoitus on oppia olemaan läsnä tässä hetkessä, omia ongelmia ei koiteta muuttaa tai poistaa, vaan oppia hyväksymään ne sekä huomata elämän muut mahdollisuudet.

Kurssin vetäjä oli Leenan kaksivuotisen koulutuksen käynyt Veli-Pekka Mälkiäinen, joka on perustanut Ceesto-nimisen yrityksen. Hän pitää viikonloppukursseja ympäri Etelä-Suomea, yrityksen pääpaikka on Espoossa. Kurssitilassa oli jokaiselle pari tyynyä, lampaantalja ja viltti, jota tarvitsikin, sillä tilassa kävi veto, lattialla kun olimme. 

Teimme useita harjoituksia, joista lyhimmät kestivät muutaman minuutin ja joita voi helposti soveltaa arkipäivässä, kun vain muistaa. Aloitimme tutustumalla rusinaan. Tutkimme yhtä rusinaa eri aistein ja söimme sen hitaasti pureskellen. Valitsin ekaksi rusinakseni pienimmän koskaan näkemäni rusinan, jonka maku oli aika laimea. Toiseksi söin isoimman rusinani, jossa maku oli paljon voimakkaampi. Oli muuten ihan erilaista purra etu- kuin poskihampailla, kokeilepa :). Toinen harjoitus kesti reilun puoli tuntia ja siinä kävimme läpi koko kehon miettien, miltä missäkin kehon osassa tuntuu. Tämä on kuulemma tyypillinen perusharjoitus. Vähän häiritse se, että yksi kurssilaisista nukahti ja kuorsasi. Itse olin unen ja tietoisen tilan rajamailla, kaikkea Veli-Pekan puhetta en kuullut, päänosista kuulin vain korvat ja otsastakin oli kuulemma puhuttu. Todella hyvä rentouttava harjoitus, joka on myös saamallamme cd-levyllä.

Ruokatauon jälkeen mietimme yhtä piirrustustehtävää ja sitten teimme joogatyyppisen (hatha) rentoutusharjoituksen, jossa yhdistettiin liike hengitykseen. Makasimme selällämme ja omassa hengityksen tahdissa liikutimme vuorotellen käsiä ja jalkoja sovitulla tavalla. Viimeisen liikkeen jälkeen huomasin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pääni olevan aivan tyhjä ajatuksista, olin aivan rentoutunut. Tuota harjoitusta aion kokeilla jatkossakin. 

Olimme koko porukka tyytyväisiä kurssin antiin. Monet totesivatkin, että ajatuskin kotiin menemisestä arjen ja lasten keskelle ja touhuun tuntuu kaukaiselta. Kävin kaupassa ja tulin täysin siivottuun kotiin :). Mieheni oli huhkinut 2,5 tuntia ajatellen, että minun olisi kivempi tulla siistiin kotiin. Kuinka oikeassa hän olikaan! Kurssin loppumisesta on nyt kolme ja puoli tuntia ja olo on yhä hyvin rentoutunut. Käytimme koirat jäällä juoksemassa ja tein ruoan. Loppuillan voisi vaikka lueskella kirjaa tai katsoa jonkin hyvän elokuvan. 

Lämpimästi suosittelen mindfulnessia, siitä tuskin on kenellekään mitään haittaa. Kurssin hinta oli hyvin kohtuullinen (aikaisin maksettuna vain 75€) ja vetäjä oli mukava ja sai meidät kaikki rentoutumaan. Mukaan saimme monistenipun sekä cd:n.

Mukavaa illanjatkoa!