Tahdoin Jyväskylässä kaupungin pienessä kappelissa kolmen todistajan läsnäollessa 24 vuotta sitten - ja tahdon edelleenkin! Vuoden päästä keväällä pidetään isot juhlat, ystävät ja sukulaiset teille tämä jo nyt tiedoksi, silloin juhlitaan hopeahäitämme, jollei jotain yllättävää satu.
Olen nähnyt monia upeita vihkisormuksia, joissa on useita kalliita timantteja. Täytyy sanoa, että eniten pidän kuitenkin omastani. Se on ostettu opiskelijapojan melkein viimeisillä rahoilla, sen timantti on kerran irronnut ja laitettu takaisin kellosepällä. Minulle riittää ohut sormus ja yksi timantti - aviomieheni.
Kiitos rakkaimmalleni näistä ihanista vuosista!
17 kommenttia:
Onnea teille hääpäivän johdosta! Taatusti pidätte hienot juhlat vuoden kuluttua. :)
Terv. Anne, Rino ja muu perhe.
Kauniita sanoja. Paljon onnea teille molemmille - ja onnea teillä on ollut löytäessänne toisenne. Kyllä pitkä suhde antaa (jos ottaakin...) paljon. Siinä oppii toisesta, mutta eniten itsestään :)
Ihana rakkaudentunnustus! Timantti on tytön paras ystävä.
♥♥♥
Onnea hääpäivänä! <3
Onnea!
Ihana lukea, kun joku kirjoittaa noin kauniisti puolisostaan:)
Kiitos :). Suunnitelmat ovat jo käynnissä, toivottavasti terveys juhlat sallii.
Kiitos - naapurini poika, mieheni kurssikaveri meidät aikoinaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa toisillemme esitteli. Kaikki ei mennyt ihan kuin Strömsössä, paremminkin vähän kuin Kauniissa ja rohkeissa ;).
Kyllä!
Kiitos ja totta joka sana :)
Paljon onnea ja lisää vuosia yhdessä!:) Ihana postaus!:)
Onnittelut myös Kirkkonummelta!!!
Onnea ! Kauniisti kirjoitit miehestäsi. Rakkaus ja toisen kunnioittaminen ovat minustakin ne tärkeimmät. Sitä eivät takaa kalliit sormukset ja hulppeat häät.
Thänks, juhlia odotellessa ;)
Kiitos, aivan totta. Pienelläkin pärjää pitkälle, kun tietää löytäneensä sen Oikean :). Mekin tanssimme kahdestaan hääpaikassa valssin, itse leivoin kaikki ja kämppikset korjasivat tähteet pois ja tiskasivat. Laittoivat meidät tien päälle, kun juhlat - hauskat sellaiset - oli pidetty.
Onnea. Se on ihana, kun osaa arvostaa sitä ihanaa omaa puolisoaan vielä vuosienkin jälkeen. Niin sen pitää olla. Pitää aina muistaa, että miksi siihen ihmiseen aikoinaan rakastui. Itselläni tulee tänä vuonna 30 vuotta naimisiin menosta.
Kiitos paljon ja onnea teillekin :). Nykyaikana pitkät avioliitot ovat yhä harvinaisempia.
Lähetä kommentti