Lontoon matkalla kesälomalla

Kirjaanpas vähän ylös viimekesäisen Lontoon matkamme muisteloita, ennen kuin ne unohtuvat. Olimme kesäkuussa viisi päivää reissussa. Lensimme Norwegianin superhalvoilla aamulennoilla Gatwickiin, josta menimme EasyBusilla päätepysäkille lähelle hotelliamme, joka oli Earl's Courtissa.. Pienen kävelymatkan jälkeen ajoimme muutaman metropysäkin, jonka läheisyydessä viktoriaaninen K+K George sijaitsi. Varasin sen Booking.comin kautta, kuten olen varannut lähes kaikki hotellit reissuillemme. Jos varaat EasyBusin, niin pysäkki on hieman lentoaseman ulkopuolella, se on aika helppo löytää. Bussi on itse asiassa pakettiauto ja matka-aika on huomattavasti nettisivuilla mainittua pidempi. Paluumatkalla olimme jo pienessä paniikissa, että miten ehdimme koneeseen, mutta kaikki meni tosi jouhevasti, sillä lähtöselvityksessä ei ollut kuin yksi porukka ennen meitä ja sitten vain liukuportaat ylös ja olimmekin  lähellä lähtöporttia. Kannattaa myös ottaa huomioon ajankohta, jolloin on liikkeellä ja moottoritien liikenne, onneksi ei sattunut mitään onnettomuuksia, jotka olisivat hidastaneet matkantekoa. Sen päätimme, että seuraavalla kerralla menemme junalla ja seuraava kerta onkin jo tulevalla hiihtolomalla.

Ennen hotelliin menoa söimme läheisessä Nando's ravintolassa kana-annokset, joita itse asiassa tuli syötyä useampiakin. Maissintähkä, salaatti, kanat, riisi ja bataattimuussi eivät tulleet kalliiksi, tosin ne vahvat piri piri mausteet jätin ottamatta annokseeni.


Meillä oli kaksi painopistettä tällä kulttuurihenkisellä matkalla, musikaalit ja museot. Olimme varanneet kolmet liput Suomesta ja Aladdinin liput varasin kännykällä edellisenä päivänä hotellilla. Ensimmäinen esitys oli South Parkin tekijoiden uskontoon melko satiirisesti suhtautuva The Book of Mormon  Esitys oli teknisesti hyvin toteutettu ja laulut olivat mukaansatempaavia. Juoni lyhykäisyydessään on se, että  joukko mormoninuorukaisia on lähdössä lähetystyöhän ja pari heistä lähetetään Ugandaan, jossa sitten sattuukin yhtä sun toista.  The Book of Mormon on saanut yhdeksän Tony-palkintoa mm. parhaan musikaalin palkinnon. Näyttelijät olivat käsittämättömän taitavia ja tässä pieni klippi esityksestä.

Seuraavana iltana kävimme katsomassa Lyceum Theatressa   mm. Hans Zimmerin ja Elton Johnin  säveltämän Leijonakuninkaan, joka oli aivan uskomattoman upea lavasteineen, esittäjineen ja erityisesti eläimineen, joista saa jonkinlaisen kuvan tästä videosta. Tekninen toteutus oli ihan käsittämätön, eri eläimet olivat niin todentuntuisina näyttämöllä ja yleisönkin joukossa Näyttelijöillä oli kepeistä liikuteltavia eläinhahmoja, joiden sisällä he itse olivat. Kirahvit liikkuivat pitkien keppien varassa huojuen, suu auki ällistyksestä sitä vain katsoi. Hauska lintuhahmo jäi erityisesti mieleen kirahvien ohella. Poppanainen oli mielettömän upea laulaja, joka naksautteli xhosan (?) kieltä sujuvasti. Tästä linkistä voit kuulla hänen väkevän tulkintansa. Olin aivan haltioitunut suurimman osan ajasta ja luulenpa, että käyn katsomassa esityksen vielä toisenkin kerran, sen verran suuren vaikutuksen se minuun teki.


Kolmas esitys oli paremminkin rytmillinen Stomp, jossa mielettömän rytmitajuiset esiintyjät tekivät rytmiä kaikista mahdollisista esineistä kuten ostoskärryistä, tynnyreistä, hiekasta, koripalloista, sytkäreistä ja harjoista. Esityksessä yhdisteltiin tanssia ja se oli myös hauska ja yleisökin pääsee mukaan käsientaputusosiossa.  Yhdessä vaiheessa esiintyjät kulkivat köysien varassa pitkin takaseinää ja kolkuttelivat milloin mitäkin esineetä. Valitettavasti Stomp loppuu tammikuussa 15 vuoden esitysten jälkeen. Maailmanlaajuisesti esityksen on nähnyt yli 12 miljoonaa ihmistä. Tässä videossa esityksen alku

Minä kävin yksinäni (koululais)päivänäytöksessä vielä katsomassa Aladdinin, jonka kohokohtia oli lentävä matto, joka näkyy myös tällä  Aladdin esittelyvideolla. Aladdinin musiikki oli paikoitellen tarun tapahtuma-ajankohtaan nähden minusta hieman liian nykyaikaista swingiä. Lapset nauroivat ja kiljuivat esityksen aikana ja heidän reaktioitaan oli mukava seurata. Lampun henki putkahteli lattiasta esille ja hän oli melkoinen hupiveikko. Puvustus oli jälleen kerran upea, tässäkin esityksessä oli n 350 erilaista pukua ja niissä oli Swarovskilta tilattuja kristalleja ja muita koristeita.


Lähdemme hiihtolomalla Lontooseen uudestaan ja mietin aika kauan, mitä katsoisimme. Phantom of The Operaa harkitsin pitkään, mutta legendaarinen The one and only Ramin Kamirloo ei enää ole esiintymässä siinä, joten se sitten jäi. Näimme Karimin televisiossa ja erittäin kriittisen ja tarkan sävelkorvan omaavan mieheni mielestä hän oli niin täydellinen, että on vaikeaa kuvitella jonkun pystyvän samanlaiseen suoritukseen. Olen koittanut seurata hänen esiintymisiään, mutta vielä ei ole sopivaa kohdalle osunut. Jos Ramin ei ole Sinulle tuttu, niin tästä linkistä voit kuunnella Opperan kummituksen tunnetuimman laulun Raminin ja Sierra Boggessin esittämänä. Päädyimme katsomaan Leijonakuninkaan toisen kerran, Matildan, Thrillerin ja Wickedin, jonka näimme Helsingissä vuosia sitten.

Museopuolella kävimme British Museumissa ja Victoria and Albert Museumissa sekä Science Museumissa, jossa näimme mm. Stephensonin  Rocket-veturin.

 Tässä veljentytölleni dinosauruskuva :). Hän sai tuliaisiksi piparikakkumuotit, jolla voi tehdä kolmiuoloitteisen dinosauruksen ja dinoista kertovan elokuvan.

Victoria ja Albert Museossa on mielettömästi kaikkia hienoja esineitä, joista katselimme vain murto-osan.

Tämä joutsen oli minusta kaunis

Meikeläisen skolioosikorsetti oli aikoinaan paljon leveämpää mallia :D

Kaunis astia tämäkin

Onneksi muoti on muuttunut - mahtuu kulkemaan ovista paremmin

Akseli Gallen-Kallelan Keitele-järvestä maalaama taulu " Lake Keitele"

Olimme reippaina menossa aamusta iltaan, joten ehdimme nähdä tavallisimmat nähtävyydet. Westminster Abbeyn kohdalla iski pihiys ja jätimme menemättä sisälle, Towerissa taisi olla niin pitkät jonot, että skippasimme sen, mutta London Eyen jonotusaika oli todella lyhyt ja siellä kävimme katsomassa maisemia.

Big Ben yläilmoista kuvattuna

Hyde Parkia

London Eyen "koppi"

Säkkipilli <3

Tower

Booking-comilta tuli vähän ennen lähtöä sähköposti, jossa oli alennushintoja moniin kohteisiin. Halusin käydä Ripley's Believe It Or Not -museossa, sillä katsoin lapsena sitä ohjelmaa televisiosta. Sinne olikin aika roima alennus. Museossa oli kaikenlaisia erikoisuuksia kuten kolmijalkainen kukko ja kaksipäinen karitsa.

Taidepuolella oli vaikka mistä materiaaleista tehtyjä töitä.

Tässä maailman suurin mies  272-senttinen Robert Wadlow , jonka rinnalla me näytimme ihan kääpiöiltä.

Toki piti käydä Harrod'sillakin, mutta siellä olo oli sellainen, etten ihan kuulu joukkoon. Tavaratalossa on yli 300 osastoa ja kävimme muutamassa. Hinnat olivat korkeat.

Kaunis aula

Leivoksia

Julkkisten kuvia nimmareineen ja tavaroineen oli myynnissä

Pelén pelipaidan olisi myös voinut ostaa 

Sää suosi, kertaakaan ei satanut. Kävin pari kertaa Oasiksen kaupoissa ja ostin tuliaisia koirahoitajille. Huoneessamme oli jääkaappi, joten ostimme iltapalaa hotellin lähellä olevasta Marks & Spencer -kaupasta. Syömässä kävimme yhdessä pihviravintolassa Piccadillyn lähellä ja Jamie's Italian -ravintolassa. Harmi, ettei marenkikakku enää ollut ruokalistalla.




Odotan jo innolla ensi viikon reissua. Kerropa suosituksiasi siitä, missä voisimme päivällä käydä?