Virallisesti kerroksia on vain 22 ja yhden oven takaa aukeaa rappuset, joita kiipeämällä pääsee KGB:n entisiin tiloihin. Itse päämaja sijaitsi muuallaTallinnassa.
Meillä oli erinomainen suomea puhuva opas, joka kertoi monenmoisia tarinoita, Hotellihan on suomalaisten kolmessa vuodessa rakentama ja se valmistui vuonna 1972. Neuvostoliittolaiset tiesivät, että suomalaiset ovat hyviä rakentajia ja niinpä he armollisesti "pelastivatkin monet rakentajat työttömyydeltä ja lamalta, joka Suomessa vallitsi." Kuuleman mukaan venäläiset rakensivat 11 vuotta hotellia Riikaan...
Itse museo on aika pieni ja sen parasta antia ovat ehdottomasti oppaan kertomat tarinat, jotka olivat välillä aika pöyristyttäviä. Hissien viereisiin 60 hotellihuoneeseen oli asennettu mikrofonit kuuntelemista varten. Seinän toisella puolella vakoojat kyttäsivät ja ottivat valokuvia. Hotellin henkilökunnan tuli palauttaa kaikki löytämänsä lompakot ja välillä niihin asennettiin väripanoksia, jotka laukesivat ja näin saatiin epärehellisiä työntekijöitä kiinni. Hotellin henkilökunta kävi ruplakauppaa sukkahousuilla, purukumeilla, farkuilla ym. Turisti toi tavaraa ja sai vastineeksi ruplia. Olin lukioaikana venäjän lukijoiden luokkaretkellä Leningradissa ja monet ryhmäläisistämme kauppasivat myös tavaroita silloin.
Hotellissa vakoiltiin ulkomaalaisten lisäksi henkilökuntaa. Virolaiset pääsivät hotelliin vain ulkomaalaisen seurassa. Osassa leipälautasia oli mikrofoneja ja vieraat vietiin tiettyihin pöytiin ja heille annettiin nämä lautaset.
Huoneita ei ollut monta ja yksi niistä oli sisustettu hotellinjohtajan huoneeksi. Valkoisessa puhelimessa on kuuntelulaite ja punainen on suora linja KG:n paikalliseen päämajaan. Tästä huoneesta vakoilua johdettiin.
Hotellissa työskenteli paljon ihmisiä, huomattavasti enemmän kuin mitä siellä oli asiakkaita ja aika vekkuleita ammattejakin siellä oli. Helga Mooseksen ammattinimike oli leivänleikkaaja.
Rakennuspiirrustuksiin jätettiin paljon aukkoja ja tilaa johdoille ja kaapeleille |
Kuuntelu- ja vakoilulaitteita |
Viron itsenäistyttyä huoneet tyhjennettiin yhdessä yössä. Mahdollisimman paljon oli yritetty tuhota, mutta tavaroita jätettiin runsaasti paikalle. Tämä huone oli alkuperäisessä kunnossa ja tuhkakupissakin oli viimeiset huoneessa poltetut tupakat.
Terassilta on hieno näköala satamaan |
Vappuna olemme menossa ensimmäistä kertaa koskaan Berliiniin ja silloin aion käydä DDR-museossa sekä DDR-talossa. Tuo valtion valvonta ja kaikki, mikä siihen liittyy, on niin uskomatonta. Ei voi kuin ihmetellä, miten ihmiset ovat sitä kestäneet ja siitä selvinneet. Keneenkään et voinut luottaa ja jokainen on potentiaalinen ilmiantaja.
Suosittelen museota, jos neuvostoaika ja KGB:n toiminta yhtään kiinnostavat. Museo on kiinni maanantaisin ja koska kierrokselle mahtuu vain parikymmentä ihmistä, niin se on varattava erikseen. Kierroksia on suomeksi ja englanniksi ja hinta on 11 euroa ja hotellin asiakkaille muutaman euron vähemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti