perjantai 15. kesäkuuta 2018

Lapin reissu 2016

Toissakesänä teimme muutaman päivän matkan Lappiin, sillä edellisestä käynnistä oli jo vierähtänyt vuosia jonkin verran. 2013 kävimme Lapissa koirankasvattajamme Marcellan ja hänen miehensä kanssa ja silloin kävimme Norjankin puolella Nuorgamista.

Jos ikinä menet Kemijärvelle, niin käy syömässä Mestarin kievarissa. Se oli aivan huikea lounaspaikka, jonka kalapöydän vertaista on vaikea löytää. Lämmin leipä ja ihana jälkiruoka kruunasivat aterian. Katsopa noita monella tapaa valmistettuja lohia, muikkuja ja sillejä. tässä linkki ruokalistaan. 


Huikea kalapöytä Mestarin kievarissa

Ensimmäisen päivän etappi oli Saariselällä, jossa meillä oli varattuna majoitus rivitalosta ihan palvelujen läheltä. Olimme siellä muistaakseni pari yötä, sillä kävimme sekä Kiilopäällä että Saariselällä vaeltamassa lenkit. Meillä oli Miila mukana reissussa. Säät suosivat, sillä lämmintä taisi olla peräti yli 20 astetta eikä mäkäräisiäkään ollut hirmuisesti, paitsi kalareissulla,


Tunturin päällä




Vaivaiskoivuja


Maailman huipulla

Kiilopäältä

Kiilopäälle kiipeämässä



Panoramakuva


Presidentin kansallispuistossa

Mieheni serkku tuli asuntovaunulla perästä ja toi kahvipöytään Sodankylästä ostamiaan rahkapullia. Meillä oli kaveri mukanamme ja illat pelasimme tuppea ja kerran meinasi han tulla perheriita :D.
Bridgensukuista tuppea on pelattu Pohjois-Suomessa ja etenkin tukkimiesten keskuudessa. Ennen vanhaan tuppeen joutuminen oli niin suuri häpeä, että jätkä saattoi joutua vaihtamaan tukkikämppää ja tuppeenjoutumisesta (eli 52 pisteen saamisesta)  ilmoitettiin jopa paikallislehdessä.


Minulla on niin hyvät soolokortit, että päätin soolata MUTTA sitten tuli sääntöepäselvyys ja mieheni mielestä pelasin väärin, kun korjasin yhden siirron. Jotain ässiin liittyvää se varmaankin oli, sillä jossain pelin alkuvaiheessa  minulle oli mainittu, että ässä on ykkönen vaikka se muutoin onkin suurin kortti. No enpä tätä sääntöä enää muistanut. Miehet olivat jo melkein tupessa ja sitten tuli tupenrapinat. Sen tarkempaa en tätä sähläystäni muista, mutta paha mieli ja itku siinä tuli hetkeksi.





48 - melkein tupessa

Mökin olohuone


Saariselällä on Angry birds -puisto ja kylpylä ja kävimme molemmissa. Leikkipuisto on aika pieni ja aikuisille siellä ei ole ihan hirveästi tekemistä. Jokin hauska tanssijuttu oli, jossa piti seurata ruudulta tanssikuvioita ja tanssia mukana. Noita palikoita sai ampua tykillä ja pehmopalloilla nurin.







Saariselkä Iisakkipään vaelluksella


Saariselän matkailusivustolta video "Kun kesä tulee tunturiin" Iisakkipäältä. Tässä linkki Saariselän reitteihin. 




Inarissa kävimme Siida-museossa, jossa kerrotaan paljon kaikenlaista saamelaisten elämästä.


Saamelaispuku Siidassa

Mieheni retken kohokohta oli kalastus Juutuanjoella, jonne hän ja serkkunsa onnistuivat saamaan kalastusluvan. Kunnon varusteet ovat tärkeät perhokalastuksessakin. 




Pieni sade ei haitannut sen suuremmin ja saalistakin tuli :).


Harjus, joka on yksi joen tyypillisistä kalalajeista


Me virittelimme laavulle tulet ja taisimmepa paistaa makkaratkin. Tuli lämmitti mukavasti ja piti hyttysiä loitolla.


Usvainen metsä Juutuanjoen rannalla


Sillä aikaa kun miehet kalastivat toisen päivän, me naiset päätimme käväistä Norjassa ja ajaa karautimme Kirkkoniemelle, jossa kävimme Grenselandmuseetissa. Matkalla näimme aika upeita maisemia vai mitä olet mieltä?





Museossa oli esillä rajalla asuneiden elämää sekä sodanaikaisia juttuja.

Koskettava runo


Vohvelit maistuvat aina :)

Rajan pinnassa joen varressa oli pieni museo, jossa oli vanha kirkko ja erilaisia rakennuksia.



Pellolla oli paljon tällaisia tupsuja, mitähän nämä ovat?





Jep ja se postiauto ei edes kulje!

Sevettijärvi oli otsikoissa jokunen vuosi sitten, kun Posti päätti lakkauttaa jakelun ja lähin toimipiste olisi ollut Inarissa. Suomalaiset suivaantuivat ja osallistuivat runsaasti kampanjaan kylän postin puolesta lähettämällä postikortteja, joita tulikin yli tuhat. Tammikuussa 2018 Posti ilmoitti, että paketin vastaanottaminen tulee maksulliseksi. Sevettijärvellä asuva joutuisi maksamaan paketin vastaanottamisesta 12.84 euroa ja soittamaan maksulliseen numeroon tilakseen kotiinsa saamansa paketin, mikä kuulostaa aivan käsittämättömältä ja erittäin epäoikeudenmukaiselta. Inarin posti on auki 9-17 ja ihmiset joutuvat ottamaan töistä vapaapäivän päästäkseen hakemaan pakettinsa tai maksamaan sen kotiintuonnista. Posti on sanonko mikä! Kyllä Suomessa ihmisillä täytyy olla asuinpaikasta riippumatta samat oikeudet saada postinsa ja pakettinsa ilmaiseksi ja tuo kuulostaa jo perustuslain vastaiselta toiminnalta. No onneksi maaliskuussa asiaan saatiin "positiivinen" ratkaisu, sillä Posti vihdoin suostui myöntämään  SmartPost-pakettiautomaatin Nord1-marketiin. Ensin Postin mielestä käyttäjiä oli "liian vähän" ja sitten yhtäkkiä "liian paljon".  Toivottavasti tämä olisi nyt pysyvä ratkaisu, jottei syrjäseudulla asuvien ihmisten tarvitsisi kärsiä peruspalveluiden puutteesta.

Näitä postikortteja lähetettiin koululle ja nyt monet niistä ovat esillä ympäri kylää erilaisina asetelmina.

Postikorttiasetelma





Terveiset Savosta!


Majoitus meillä oli Kaamasen kievarissa,yläkerrassa oli parvi ja alhaalla keittiö, olkkari ja makuuhuone. Sen muistan, että toisena päivänä vesipumppu hajosi. Ivalosta tuli illalla korjaaja, joka saikin vedet toimimaan ja pääsimme saunaan ja suihkuun. Majoitus on hyvä ja hintalaatusuhde kohdillaan, muistaakseni n. 40 euroa  henkilö/yö, Nyt vastaava hinta taitaa olla 50 euroa. Kievarista saa myös ruokaa ja siellä on televisio ja biljardi. Jos ei halua ottaa saunallista huoneistoa, niin alueella on sauna, jonka voi joko lämmittää itse tai saada lämmitettynä.

 Kotimatkalla poikkesimme Karhupesäkivellä katsomassa hiidenkirnua ja heitimme kaverimme kotiin Posiolle ja saimme maistella ihanaa poronkäristystä. Kaiken kaikkiaan mukava reissu ja tupesta on ollut puhetta jälkeenkin päin useamman kerran. Kiitokset Veskulle ja Minnalle seurasta <3.

Ei kommentteja: