maanantai 6. tammikuuta 2020

Vihlova hammassärky ja hammas halki - oma kokemus

Kirjoitanpas kokemuksestani hammassärystä, joka piinasi minua viime tai toissa vuonna, sillä tästä kirjoituksesta voi olla jollekin lukijalleni hyötyä. Hammassärkyhän on viheliäinen vaiva ja olen itsekin kärsinyt hammaslääkäripelosta nuorempana. Ihme kyllä lapsena hammaslääkäri oli toiveammattini, joka vaihtui aika nopeasti jo ala-asteella opettajaksi, kun hampaitani porattiin enemmän :).
Tämä kokemukseni on kuitenkin erilainen, sillä  toiseksi viimeistä ylähammasta vihloi ja jomotti aina ruokailun jälkeen jopa reilun tunnin niin kovasti, että itkin. Kävin hammaslääkäripäivystyksessä ja hampaasta ei löydetty tutkimuksissa vikaa. Lopulta yhtenä päivänä kipu oli ihan sietämätön ja koska varasin ajan yksityislääkärille, koska en päässyt päivystykseen, joka Nastolassa toimii kyllä hyvin. Siellä on joka päivä yksi päivystävä lääkäri, mutta tuolloin oli niin paljon oppitunteja, etten ehtinyt ajoissa paikalle. Tämä lääkäri avasi hampaan ja näki siellä pienen halkeaman amalgaamipaikan alla. Halkeama johtuu muistaakseni siitä, että paikka on niin kova, että lujaa purressa hammas halkeaa, sillä paikka ei anna periksi ja tämä on meillä yli 50-vuotiailla kuulemma aika yleistäkin. Hammas sai ensiapua ja kipu loppui joksikin aikaa. Ajan myötä halkeama suureni, sille tehtiin vielä yksi korjaus juuri ennen syyslomareissua, mutta lopulta viime keväänä päädyttiin siihen, että hammas on aika ottaa pois. Jännitin tietenkin operaatiota jonkin verran, sillä minulla on todella herkkä nielurefleksi. Yliopistolla otettiin viisaudenhampaat pois ja Kuopiosta tuli  Jyväskylään silloin tällöin erikoislääkäri, joka käytti ilokaasua ja sen avulla operaatiot ylipäätäään saatiin tehtyä kahdessa osassa. Kun on kyse takahampaasta, niin pitkäaikainen omalääkärini keksi antaa Dormicumia tai vastaavaa lääkettä ennen toimenpidettä. Tämä rauhoittaa kurkunkin niin, että lääkäri pystyy tekemään hampaalle tarvittavat toimenpiteet.

Suotta pelkäsin, sillä hampaani oli jo niin heikossa kunnossa, että se heilui ja se saatiin alle vartissa hajotettua osiin ja poistettua.Puudutuspiikkejä taisi olla kolme, joista yksi laitettiin kitalakeen. Nastolassa on hammaslääkäri, joka pitää näistä poistoista ja tekee niitä ylivoimaisesti muita enemmän ja poistoaika laitettiinki hänelle. Yksi juurista oli u-kirjaimen mallinen, mikä aiheutti lääkärille hieman ylimääräistä vaivaa, mutta kaiken kaikkiaan toimenpide meni hienosti. Hammasta porattiin ja sitten kitkuteltiin joillakin pihdeillä, se ääni kuulosti kyllä melko villiltä korvissa. Rusahdukset olivat kovat :). Olin ottanut netistä selvää, miten hammasta hoidetaan tai sitä reikää paremminkin. Pidin varalta peräti kolme varttia sideharsotuppoa reiän päällä, jotta veri hyytyisi ja sehän hyytyi. Tupot sain lääkäriltä ja vaihdoin niitä muutaman kerran alkuvaiheessa. Kahteen tuntiin suuhun ei saanut pistää mitään. Ohjeeksi sain, että jos alkaa koskea, nousee kuume tai hammas alkaa  vuotaa verta, niin pitää mennä heti päivystykseen, sillä siihen on voinut tulla tulehdus, joka pitää hoitaa lääkkeillä. Mitään tällaista ei onneksi tapahtunut. Otin ennen poistoa särkylääkkeen ja muistaakseni vielä toisenkin, enempää en tarvinnut, sillä kipua ei ollut. Pidin posken päällä kylmäpussia useamman tunnin ajan aina vartin verran kerrallaan, jotta poskea ei turvotuttaisi, eikä se kyllä turvonnutkaan.

Reikä tuntui todella suurelta, mutta ajan myötä se pieneni. Olen kuullut henkilöstä, jonka kieli hakeutui reikään koko ajan niin, että se häiritsi ja lopulta siihen laitettiin implantti. Siksi välttelin tietoisesti kieleni kulkuratoja enkä antanut sen mennä reikään. Ajan myötä reikä myös pieneni ja nykyään en edes muista koko asiaa. Alussa hampaat piti harjata monen kuukauden ajan niin, että harjasin viimeisen hampaan aina erikseen. Nykyään harja menee koko ylärivin enkä edes huomaa aukkoa.

Kyselin implantista erikoishammaslääkäriystävältäni ja hän sanoi, että viimeiseen hampaaseen ei laiteta koskaan implanttia ja toiseksi viimeiseenkin aika harvoin, joten päätin jo varhaisessa vaiheessa, että pärjään kyllä sillä, mitä suussa on.

Opin tästä sen, että jos on sellaista hammassärkyä, että koko päätä koskee ja särky ihan säväyttää, kyseessä voikin olla haljennut hammas eikä reikä. Purin alkuaikana monta viikkoa etuhampailla ja toisen puolen poskihampailla, nykyään syön kummallakin puolella ihan yhtä hyvin. Alussa myslit ja vastaavat tuotteet tuntuivat epämukavilta reiän kohdalla.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, olen joutunut kokemaan saman. Viisikymppisen suussa vuosikymmeniä olleet amalgaamipaikat voivat aiheuttaa vähitellen paineellaan paikan alla olevan hampaan halkeamisen. Kun ensimmäisen kerran kävi niin, ihmettelin erittäin voimakasta särkyä, joka oli niin kovaa, ettei antanut nukkua ja sai itkemään. Olin käynyt hammastarkastuksessa kolme kuukautta aiemmin eikä silloin todettu kariesta. Hammas kuvattiin, mikä paljasti säryn syyn, vanha paikka avattiin, minun tapauksessani hammasta jouduttiin juurihoitamaan, minkä jälkeen halkeama "liimattiin" ja hammas paikattiin uudelleen. Valitettavasti sen jälkeen on ilmennyt uusia halkeamia muidenkin hampaiden kohdalla, joten vanhojen paikkojen uusiminen jatkuu. Ei tämä mukavaa ole, mutta minkäs teet. Toivottavasti kertomasi halkeama jäisi sinun purukalustosi ainoaksi.
terveisin Kohtalotoveri 60-luvun lopulta

Pauska kirjoitti...

Kiitos kirjoituksestasi. Tosiaan ajattelin valaista muitakin, että kaikki kivut eivät johdu karieksesta, vaan syynä voi olla hammashalkeama ja se kipu on kyllä ihan erilainen karieskipuun verrattuna. Tsemppiä Sinulle!