Ranualla ja joulupukkia katsomassa - visiting Santa Claus

Hillakatu

Teimme parin päivän reissun pohjoiseen Ranualle ja Rovaniemelle, jossa yövyimme hyvän lapsuudenystäväni ja hänen perheensä luona. Ranualla oli aivan ihastuttava hillakatu, jossa oli suurikokoisia lakkapatsaita  - tai miksikä niitä nyt sitten nimittäisikään tien poskessa. Ne ovat hyvin kauniita ja aidon lakan tai hillan näköisiä. Löysin Hillakadun varresta torin toiselta puolelta muutaman kypsän lakan, sillä maasto oli soista.

Pääportti

Olen halunnut käydä Ranuan eläinpuistossa jo montakymmentä vuotta ja tällä reissulla sitten vihdoin pääsin katselemaan eläimiä.Alueella oli lapsiperheille paljon tekemistä: autorata, satupuisto, kotieläinpuisto, Iines ilveksen puuhaluola, kivipuisto, ratsastusta ja mönkijöitä.

Puiston kävelyreitti on reilut 2,5 km ja rullatuolilla on helppo liikkua, koska reitti on tehty puusta. Jotkut eläimistä olivat päiväunilla ja muutamia ei näkynyt ollenkaan. Vaikuttavin näky oli ehdottomasti jääkarhu, joka oli todella iso. Arktikumissa näimme videon, joka oli kuvattu talon sisältä ja ikkunan takana näkyi jääkarhu ja se tuli nuuskimaan ikkunaa kuonollaan. Pelko siinä tuli oikeasti, kun mietti, miten suuri peto se onkaan. Iso valkea otus oli päiväunilla ruokailun jälkeen ja sen  hidas hengitys kuului selvästi alhaalta ylös asti.
Pöllöjä ja lintuja oli paljon, korpit olivat huomattavasti pienempiä kuin se, jonka näimme viime vuonna Kemiin ajaessamme. Osalla linnuista oli aika pienet häkit, mikä ei tuntunut kovin kivalta.

Hmm... mitä tehdä?

Villisika

Suomen petoeläimistä näytillä oli myös kettu, susi, karhu ja ahma, joka pysytteli piilossa. Toinen ilveksistä oli stressaantuneen oloinen ja käveli aitauksen reunaa edestakaisin.  Villisiat herättivät kunnioitusta, ne olivat todella isoja ja kauhun paikka olisi, jos sellainen tulisi metsässä vastaan. Supi ja saukko olivat myös piilossa, niitä emme nähneet.



 

Arktikum

:)

 Rovaniemellä kävimme Arktikumissa, joka on erikoisenmuotoinen museo, kongressikeskus sekä tiedekeskus. Siellä on pysyvänä näyttelynä Muuttuva arktis, jossa on hieno revontuliteatteri, jossa maataan selällään ja katsellaan revontulia katossa. On myös mahdollista tutustua arktiseen vuodenkiertoon. Lapin maakuntamuseon näyttely on Pohjoiset keinot, jossa esitellään Lapin luontoa, historiaa sekä kulttuuria. Tukkilaisperinnettä oli esillä sekä täytettyjä eläimiä. Ounasvaaran kisoista oli oma osionsa, jossa oli esillä mm. Jouko Törmäsen mäenlaskuvälineitä.
Erikoisnäyttelynä oli Kultaa, jossa kerrottiin kullanhuuhdonnasta sekä siitä prosessista, jonka kulta käy läpi. Museossa kuvaaminen oli kiellettyä, joten vierailusta ei ole valokuvia.

Illalla vierailimme lapsuudenystäväni upeassa kodissa, söimme maittavan aterian, saunoimme saunassa, jossa oli HetiValmis kiuas ja vietimme mukavan illan, kello taisi olla jo lähempänä puolta kahta ennen kuin kävimme yöpuulle.

Ihka-aeto Ponsse

Peli Pilkkeessä

Tiistaina kävimme Metsähallituksen Pilke-tiedekeskuksessa, jossa saimme yksityisesittelyn. Kohde on kiva ja siellä on paljon kaikenlaista  elämyksellistä tekemistä sekä interaktiivisuutta. Vaikuttavin juttu oli Ponssen metsäkone, jonka ohjaamoon sai kiivetä.
Metsään tutustuttiin monella eri tavalla aina karaokesta lähtien.

Yksi itseäni eniten kiinnostavista tekemisistä oli ammuntasimulaatio, jossa sai kokeilla ampumahiihdon tauluihin ampumista. Kunnioitukseni lempiurheilijaani Kaisa Mäkäräistä kohtaan kasvoi entisestään, käsi tärisi tajuttomasti aivan tuulettomassa tilassa ilman metrinkään hiihtoa. On älyttömän vaikeaa osua talvisäässä, tuiskussa ja tuulessa pystypaikalta tauluihin. Mieheni oli huomattavasti parempi -ja kokeneempi ampuja ja pudotteli kaikki taulut alas. Pilkkeessä  meillä aikaa vierähti reilut pari tuntia. Opas oli kiinnostunut kehittämismahdollisuuksista ja annoimmekin muutamia pedagogisia vinkkejä, jotka tulivat mieleemme.

Inarin isän kauppa

Satujuna

Sitten kävimme keskustassa katsomassa Napapiirin sankareiden Inarin isän kaupan ja pizzalla läheisessä pizzeriassa ennen kuin menimme Santa Parkiin. Pitkiä violetiksi valaistuja käytäviä pitkin pääsimme maan uumeniin, jossa puisto sijaitsi. Ensin kävimme juna-ajelulla kauniissa maisemissa, jossa tontut tekivät joululahjoja. Idea on sama kuin Disneylandissa tai Hollannin Eftelingissä ja hyvin kivasti toteutettuna. Ajelimme reitin kahteen kertaan, sillä ensimmäisellä kerralla ei kaikkea ehtinyt millään havannoida, niin paljon toimintaa eri huoneissa oli. Osa tontuista lenteli katossa, osa maalasi, osa nikkaroi. Yhdessä huoneessa oli kaikenlaisia eläimiä, kuten sammakkoja, jotka aukoivat suutaan, kettu tms., joka ajoi takaa jänistä, karhu oli talviunillaan jne.

Sisäänkäynti Santa Parkiin

Tonttukoulu oli sillä hetkellä suljettuna, mutta kävin askartelemassa oman pienen tontun. Piparinkoristelun jätimme väliin. Jäägalleriassa jääprinsessa esitteli -10-asteisen valtakuntansa, jossa oli paljon upeita jääveistoksia sekä suuri valtaistuin, jolta hän hallitsi valtakuntaansa. Huoneeseen mentäessä laitettiin talvitakki päälle ja vähän aikaa siellä oltua nenää alkoi kummasti kipristellä.

Isolla lavalla esitettiin sirkustyyppinen tanssishow, jossa oli liina-akrobatiaa mukana. Esitys oli hienosti toteutettu ja esiintyjät olivat todella taitavia nuoria, puvustus oli hauska ja valaistusta käytettiin oivasti apuna.

Napapiirillä

Sitten ajelimme muutaman kilometrin napapiirille. Muistan hyvin käyntimme siellä -70-luvulla, paikalla oli kyltti napapiiri, poroaita ja poroja. Minusta ja siskostani on otettu kuva kyltin kanssa, vähän ovat maisemat muuttuuneet noista ajoista :D. Napapiiri on tehty ostoskeskukseksi ja ravintoloita on myös jonkin verran. Itse napapiiri oli hieman hankala löytää, kunnes huomasin, että sehän on vedetty viivalla asfalttiin ja teksti "napapiiri" oli useammalla kielellä.


Tie joulupukin luokse oli tehty vähän pelottavaksikin, käytävä oli pitkä, jotta ruuhka-aikoina kaikki halukkaat mahtuvat jonottomaan hyvin. Perillä oli useita valokuvia julkkiksista joulupukin kanssa. Kuvissa olivat mm. Conan O'Brien, Tarja ja Anna Halonen, Petri Kokko ja Susanna Rahkamo, Lordin koko bändi, joku mäkihyppyjoukkue, suuri japanilainen delegaatio, Alexander Stubb, Matti Vanhanen ym.

Santa Parkissa

Odotustilassa oli tyttö, joka laski vieraat joulupukin luokse. Perillä ei saanut kuvata, tonttu huolehti kuvaamisen. Tv-ruudulta pystyi näkemään, mitä huoneessa tapahtui. Meidän edellämme oli ryhmä kreikkalaisia nuoria miehiä, mummo ja ukki lapsenlapsensa kanssa sekä kolme pikkutyttöä. Mahaa alkoi kirpistellä, kun oma vuoroni lähestyi. Olinkohan ollut riittävän kiltti ja mitä joulupukki minulle mahtaisi sanoa?

Kun menimme huoneeseen, niin kättelin joulupukin, joka kysyi, että mistä olemme tulleet. Nastolan kuultuaan hän luetteli sujuvasti Lahti, Ahtiala, Koiskalan kartano ja Villähde. Pukki oli reissannut Hämeessä aiemminkin monen monta kertaa :). Sanoimme, että tulimme tällä kertaa Suomussalmelta, jolloin hän sanoi Kiannon Kuohut, Suomussalmen Rasti ja Heikki Kovalainen. Sitten napattiin kuva ja siinäpä se vierailu melkein sitten olikin. Oli mahdollista ostaa videoitu vierailu muistitikulle ja erikokoisia kuvia ja postikorttisarjoja. Itse ostin A4-kokoisen kuvan, josta tuli hyvä. Kuvassa joulupukki istuu keskellä ja pitää kättään kummankin hartialla. Pukki ei ole ajanut  kiharaista partaansa vuosiin ja se ylettyykin vyötärölle. Hänellä on päässään tietysti punainen tonttu- tai pukkilakki ja raidalliset villasukat, valkoinen pitkähihainen paita ja punainen liivi.

Joulupukin tapaaminen oli kieltämättä hieno kokemus, eihän tässä ole puolta vuottakaan, kun tapaamme jälleen :)



We were visiting the Arctic circle and the Arctic circle centre where Santa Claus is. It was very exciting to meet him. Just before us there were five men from Greece.  We could see on video in the waiting room what was happening in the room where he was sitting. He knew all about our neighbourhood in Nastola, I shake hands with him and the the "tomte" was taking a picture that we bought afterwards. The meeting was also taken on a video and could be bought on a memory stick. We also visited Arktikum and Pilke museums and they both are worth while a visit.