Suomussalmi osa 23 - Askanmäen näytelmä ja Laura Voutilainen

Pihapiirissä oli heinää seipäillä

Lauantai  9.7. oli kulttuuripäivä, sillä päivällä kävimme katsomassa Markku Pölösen Onnenmaa-näytelmän Askanmäen kesäteatterissa Puolangalla ja illalla tanssahtelimme Laura Voutilaisen tahdissa hotellilla.

Askanmäen kesäteatteri on kuuluisa tällä seudulla, jokunen vuosi sitten siellä esitettiin Kaunin Kaijan Balladi -näytelmää, jossa yleisö pääsi osaksi pitokutsuja ja ruoat sisältyivät näytelmän hintaan. Askan kylä sijaitsee aika syrjässä ja onkin aika ihmeellistä ja kunnioitettavaa, että sinne on syntynyt vahva harrastajateatteriperinne, joka alkoi jo vuonna 1984. Kylässä on teatteriyhdistys Askan Ahertajat ry ja kylä valittiin vuoden kyläksi vuonna 1999.

Takana heinäpelto

Näytelmät esitetään jo vuonna  1873 rakennetun maatilan pihapiirissä, joka on nykyisin kotiseututalona. Maatila on hirrestä rakennettu ja se sijaitsee vaaran laella. Siellä on kesäteatterin lisäksi taidenäyttelyitä ja se toimii myös juhla- ja kokouspaikkana ja saatavilla on pitopalvelukin.

Onnenmaan oli ohjannut Aarno Tauriainen, joka myös näytteli dementoitunutta vanhaa isäntää, joka sanavalmiina kommentoi hauskasti yhtä sun toista. Näytelmä kertoo Tenhosta, joka palaa kotiin etelästä, eletään 60-lukua maaseudulla ja tarinaa kerrotaan Tenhon noin kuusivuotiaan veljenpojan silmin. Tapia näytteli yläasteikäinen poika ja vasta näytelmän lopussa tajusin, että hän on syksyllä lähdössä kouluun, joten monin paikoin pojan koko ja ikä ja puheet olivat aika lailla ristiriidassa keskenään. Tapi on saanut paljon vaikutteita Pölösen omasta elämästä.

Tenho isänä kanssa

Näytelmän juoni on yksinkertainen, Tenho palaa kotiin kesäksi auttamaan maatilan töissä veljeään Aarnea ja tämän perhettä ja rakastuu meijeristisijaiseen Virvaan. Hän lyö vetoa veljensä kanssa, että saa tytön omakseen. Tangoa kuullaan paljon näytelmän aikana, kieli on mukavaa itäsuomalaista murretta ja sutkautuksia ja kielellä leikittelyä on paljon. Näytelmässä oli monenikäisiä näyttelijöitä. Lavasteet olivat hienot ja pihan eri osiin oli tehty huoneita, aittaa käytettiin Tenhon yöpaikkana, pihan takana laitettiin heinää seipäille, etuvasemmalla oli sekä ukin koti ja tanssilava samassa tilassa. Välillä kylän kolme juoruämmää kävivät tekemässä selkoa kylän tapahtumista omaan hauskaan tyyliinsä.

Teatteri on katettu ja katsomoon mahtuu reilut 500 ihmistä, monta paikkaa ei ollut vapaana. Paikoitustilaa onli runsaasti läheisellä heinäpellolla. Väliajalla sai kahvia, jäätelöä ja leivonnaisia sekä makkaraa isosta aitasta sekä makkarakojusta. Vessoja oli riittävästi. Kaikki rakennukset olivat hirrestä ja harmaantuneet charmantisti.
Suosittelen lämpimästi Askanmäen teatteria.


Illalla olimme Kiannon Kuohuissa tanssaamassa vanhan suosikkimme Laura Voutilaisen tahdissa. Laura esitti oikeastaan kaikki hittinsä Timanttisesta tähdestä Päiväkirjaan. Yleisöä olisi voinut olla hieman enemmänkin paikalla. Tunnelmaa loi polttaripoikaporukka, joista tuleva sulho kiipesi Lauran pyynnöstä jossain vaiheessa iltaa lavalle sheikkaamaan.  Tapasimme mieheni serkun  ja vietimme kaiken kaikkiaan mukavan illan, joka päättyi Starburgerille ja sen jälkeen yöuinnille Kiantajärveen joskus kahden aikoihin.