keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Suomussalmi osa 19 lauluilta - singing evening

Keskiviikkoisin kesällä järjestetään Jätkänpuistossa suosittuja lauluiltoja, joita vetävät paikalliset musiikinharrastajat. Vuosia sitten, kun rannan kioski vielä oli toiminnassa väliajalla sai ostaa kahvia ja pullaa. Joskus jollakin porukalla on ollut mukana tarjottavaa, jota on saanut ostaa, kuten venäläisillä maahanmuuttajilla, jotka tarjosivat venäläisiä herkkuja. Heillä on myös muistaakseni joskus ollut joku tanssiesityskin ja harmonikkasäestäjä. Heidän lauluilloissaan on laulettu venäläisiä sävelmiä suomeksi ja joskus he ovat taitaneet esittää lauluja omalla äidinkielelläänkin.

Harmonikkakerholla on myös omat iltansa. Suomussalmen kevyen musiikin ystävät ry:llä omat vetovuoronsa. Jarmo Haverinen on alusta alkaen ollut mukana säestämässä sekä hanurilla että kosketinsoittimilla ja hän tekee valmiit taustat ja soittaa sitten lisäksi itse. Hänellä on myös kotistudio.

Keskiviikkona 6.7. olimme iltarastien jälkeen laulamassa "Loman alkaessa" -lauluillassa, joka Suomussalmen kevyen musiikin ystävät ry järjesti. Lavalla oli laulamassa viitisen laulajaa Jampan säestyksellä. Yleisöä oli taas penkkirivit täynnä ja osa istui nurmikollakin, veikkaisin että tänään oli aurinkoisessa illassa parisensataa laulun ystävää paikalla. Ohjelmassa oli mm. Tunturisatu, Jätkän humppa, Lapin tango, Kissankultaa, Suvivalssi, joka on häävalssimme :), Nuoruusmuistoja, Vielä on kesää jäljellä ja Sankarit. Illan päätteeksi lauletaan useimmiten Nälkämaan laulu ja se on kieltämättä hetki, joka saa minut herkistymään joka kerran. Nälkämaan laulun on säveltänyt Oskar Merikanto ja sanat ovat kunnan oman kirjailijan Ilmari Kiannon ja se on kainuulaisten maakuntalaulu ja se lauletaan aina seisten. Kiannon alkuperäiset sanat ovat hieman erilaiset, kuin tähän kirjoittamani, joilla laulua nykyisin lauletaan:

 


Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!
Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien päät!
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi.


Taival lie hankala - olkoon vaan!
Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan!
Kolkasssa synkeän syntymämaan
pirttimme piilköhöt paikoillaan!
Vainojen virmat, oi vaietkaa!
Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa!
Miekkaa ei tarvis - tarmoa vaan
puolesta hengen, heimon ja maan.


Nosta jo rintaasi maausko uus,
taannuta taika ja vanhoillisuus!
Maamies, muista, miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton!
Kainuhun kansa, ah arpasi lyö!
Missä on ryhtisi, kunniatyö?
Meidän on uudesta luotava maa,
raukat vaan menköhöt merten taa!



On Wednesday evenings there is a singing event in Jätkänpuisto. There are people who play and lead the audience. Everyone is given a booklet of words. These events are very popular and 6th July there were over 200 people singing along together. The evening ends often with the song of Kainuu "the song of the hunger country" and the lyrics are written by the local author Ilmari Kianto:
"Hear the whisper of our woods,
the splashing of the mighty lakes.
They are speaking of our reputation,
the fierce rapids and the dismal swamps."

 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Arvaankos oikein, että tuo alimmainen kuva on Soivan Metsän takamailta?

(Tanja taas)

Pauska kirjoitti...

Oikein arvasit, se on heti kohta sen sadetolpan jälkeen vähän ennen niitä portaita otettu :)