Suomussalmi osa 35 Viepperhauta perjantai 2011

Viepperhauta tapahtuma järjestettiin jo kolmatta kertaa Suomussalmella. Sana viepperhauta tarkoittaa pyyntikuoppaa. Kahdella ensimmäisellä kerralla kunta oli tapahtuman ensisijainen järjestäjä, tänä vuonna tapahtumaa sai anoa ja kahdesta hakemuksesta järjestäjäksi pääsi Jukka Seppänen Kiannon Kuohut -hotellista. Tapahtuma on erä-, tukkilais- ja koira-aiheinen.

Skotlantilainen kummalatvainen kuusi

Perjantaina pidettiin Tommin luontoilta Jätkänpuistoon pystytetyssä teltassa, josta sai ostaa virvokkeita ja ruokaa. Tilaisuus tuli suorana lähetyksenä Radio Kajauksesta ja K-Supermarketkauppias Tommi Niskanen juonsi itse hauskasti koko illan. Hänelle pystyi laittamaan etukäteen kysymyksiä, paikalle voi myös sopimuksesta tuoda näytteitä. Viime vuonna oli näytillä erikoinen mehiläispesä,tänä vuonna näytteitä ei ollut. Valokuvia oli lähetetty jonkin verran. Asiantuntijoina olivat Reima Leinonen, Jukka Bisi, Aki Laitila, Pekka Helo, Kaarlo ja Tuire Nygren ja heillä kullakin oli oma erikoisalueensa. Teltassa oli satakunta kuulijaa. Nakke Rannikko oli mikrofonimiehenä kiikuttaen mikkiä yleisölle kysymyksiä varten. Toinen kysymyksestäni oli valittu vastattavien joukkoon. Lahti-Helsinki -moottoritien varressa Orimattilan kunnassa on tien vieressä sellainen erikoinen pallolatvainen kuusi. Skotlannissa näimme kuusen, jonka latva oli t-kirjaimen muotoinen ja kysyinkin, mikä moiset ilmiöt aiheuttaa. Vastaus oli sienitauti, pallo on kuulemma koivuista tuttu tuulenpesä. 

Metsäpeuroista kysyttiin tänäkin vuonna useampi kysymys ja niiden kannan tilaa ja vähenemistä selviteltiin. Eräs mies oli ampunut sarvipäisen hirvinaaraan ja niitä on tavattu Suomessa muistaakseni vain kolme aiemmin, joten kyseessä oli todellinen harvinaisuus. Reima tunnisti monta pientä öttiäistä ja antoi niiden hävitysohjeitakin  nimimerkille "poltinko saunani turhaan?" tyyliin "jos hevosmuurahaiset ovat pesiytyneet saunasi hirsiin, niin pistä saunasi palamaan, niistä ei muuten eroon pääse, paitsi hävittämällä kuningattaren." Ne pystyvät syömään myös tuoretta puuta. Kotipaikaltaan kauas joutuneelle muurahaiselle käy huonosti, se joko joutuu orjaksi tai kuolee. Muut eivät sitä ota laumansa jäseneksi. Viime vuonna oli esillä kiitäjä-perhonen, joka muistuttaa kolibria lentotyylinsä vuoksi ja tänä vuonna matarakiitäjästä oli tullut kuva. Itsekin näin saman perhosen Kiannon Kuohujen kylpylän kuistilla. Rapurutosta saimme tietoa, samoin muista vieraslajeista. Yksi kyselijä oli löytänyt ahvenen sisältä ravunpoikasen sarvineen päivineen. Asiantuntijat olivat todella päteviä vastaamaan ja ilta vierähti nopeasti. Kysymyksiä oli tullut etukäteen satakunta. Saimme kuulla, kuinka naaraskarhu on todella äkäinen pentuja puolustaessaan. Se ajaa pennut puuhun pakoon ja uhmaa urosta. Uroskarhu ei nouse reisimällä puuhun. Monet urokset tappavat muiden urosten pentuja saadakseen naaraan kiimaan nopeammin.

Illan päätteeksi järjestettiin lohenkalastuskilpailu Jalonuomassa. Paikalla oli kolmisenkymmentä kalastajaa, joista voittaja Veikko Heikkinen sai kaksi kirjolohta (2580 g). Toiseksi tulleelta  Kari Heikuralta (2068 g) pääsi epäonnisesti peräti neljä kalaa karkuun ja ne myös katkoivat siimat. Monet saivat haukia, ahvenia ja muita pikkukaloja, joita ei tällä kertaa laskettu tulokseen mukaan. Katsojiakin oli paljon paikalla. Lapsiakin oli kilpailemassa. Kalastaa sai virvelillä, perholla ja ongella ja kullakin kisaajalla sai olla yksi viehe.

 

Kesän aikana pidettiin myös kalastuskisa Kianta-järvessä, sarjoja oli kaksi,  aktiivi- ja passiivisarja, jossa pyydys on paikoillaan.