Lempiravintolani El Toro Lahti

Matadorin tapas

Olen suuri pihvin ystävä ja elämäni parhaat pihvit olen syönyt Lahden El Toro -ravintolassa Mariankadulla.

Kantarellikeitto

Ravintola on perustettu vuonna 1981 ja se on kuulu pippuripihvistään, jota en ole koskaan syönyt, koska en suuremmin pidä pippurista. Pippuripihvi tarjoillaan valurautapannulta. Perjantaina ja viikonloppuna kannattaa varata pöytä, sillä ravintola on usein täynnä. Syömme siellä juhlapäivinä ja aina, kun tekee mieli hyvää ruokaa. Joskus olemme vieneet sinne vieraitammekin. Kävimme ystäviemme kanssa syömässä nautiskelemassa. Mieheni otti alkupalaksi kantarellikeiton. Hän syö usein ravintolassa sieniä, koska meillä kotona ei niitä valmisteta, sillä en pidä sienistä :). Edin kanssa otimme puoliksi Matadorin tapaksen, jossa oli chorizomakkaraa, espanjalaisia lihapullia, grillattua kananrintaa, friteerattuja sipulirenkaita ja mozzarellatikkuja, vuoristokinkkua, oliiveja ja talon kastikkeita. Ed sai syödä makkarat, sipulit, tomaatit ja muut puolitimme. Annos oli reilunkokoinen. Lihapullat olivat vahvasti maustettuja. Pia otti Blinin ja mätiä, jossa oli nimen mukaisesti voissa paistetun blinin päällä kirjolohenmätiä, smetanaa, sipulia ja kylmäsavulohta. Jos ei ota alkuruokaa, niin saa salaatin ja patonkikori tuodaan myös aina pöytään.

Blini

El Toron henkilökunnasta suurin osa on meille tuttuja ja monen tarjoilijan kanssa olemme jutelleet pitempäänkin. Suurin osa heistä muistaa vakioannoksemme ulkoa, sillä syön aina saman annoksen, joka on mielestäni maailman paras - en halua kokeilla uusia juttuja, vaan pelaan mieluiten varman päälle. Annos on välillä pois listalta, välillä sen nimi on vaihdettu, mutta aina sitä kuitenkin saa.

Härkää café de Paris

Lempiannoksessani on kertakaikkisen ihana café de Paris -maustevoi ja upea punaviinikastike. En käytä alkoholia lainkaan, mutta tuo kastike on todella hyvää. Pihvini syön aina mediumina :). Ruokarajoitteisena en mielellään ota ratatouillea, joka annokseen kuuluu, en pidä kesäkurpitsasta enkä paprikasta, vaan syön mieluummin porkkanaa tai parsaa tai parsakaalia. Perunat ovat olleet joko lohkoja, ranskalaisia tai viipaleperunoita. Viipaleperunoista pidän itse eniten.
    

Kanaa ja katkarapuja

Mieheni vakioannos on Kanaa ja katkarapuja, joka kieltämättä kuulostaa oudolta, mutta on kuulemma todella hyvää. Entisen naapurimme Päivin kanssa pidimme aina välillä ns. "possukerhoa" ja kävimme usein Torossa syömässä. Päivi ihastui samaan annokseen, jossa on paljon valkosipulia, riisiä ja kuulemma aivan ihana kastike. Tällä annoksella on ollut joku toinenkin nimi, jota en nyt saa päähäni, olisikohan se ollut Castellon kanaa?
 
Pia halusi tällä kerralla Merirapuja talon tapaan ja annoksessa  oli grillattuja meriravunpystöjä yrteillä, valkosipulilla ja tomaatilla maustetussa kastikkeessa, aiolia ja riisiä. 

 Edin valinta oli Pariloitu härän ulkofileepihvi, jonka lisäkkeinä oli cheddarjuustokastiketta, sipulirenkaita ja friteerattuja viipaleperunoita. Kuvassa myös mainitsemaani ratatouille'ta.

Valkosuklaaparfait appelsiinikastikkeella

Tällä kerralla otimme myös jälkiruokaa ja ehdoton lempparini on Valkosuklaaparfait - tällä listalla se oli nimellä Valkosuklaaviettelys. Annoksessa on appelsiinilla maustettu valkosuklaajäädyke appelsiinikastikkeen kera. Tosin itse pidän kinuskikastikkeesta enemmän ja otan sitä mieluummin. Parfait on aivan taivaallista :). Söimme annoksen Pian kanssa puoliksi, koska olimme jo aika täynnä. Tapansa mukaan mieheni ei syönyt jälkiruokaa, vaan otti kahvin. Ed tilasi Crème caramel moccan, joka oli espressolla maustettu paahtovanukas.

Crème caramel mocca

El Toro on takuuvarma paikka, sen ruoka on aina hyvää, yhden kerran pihvi oli jäänyt liian raa'aksi ja palautin sen, mutta muulloin ei ole kyllä ollut mitään valittamista ja en edes osaa arvata, kuinka monta kertaa olemme siellä syöneet liki 16 vuoden aikana. Suosittelen lämpimästi :).

Kiitokset Pialle ja Edille mukavasta ravintolaillasta ja keilauksesta, en varmaan koskaan unohda kolmea perättäistä kaatoani, ihme mäihä kävi :).