Maitland-fysioterapeutteja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 2000 lähtien ja koulutus alkoi Lahden AMK:ssa. Koulutustasoja on useampia ja Suomessa kouluttaudutaan yleensä tasolle III, neljäs on opettajataso ja Jukka Kangas Helsingistä on tekemässä sitä. Aikaisemmin tämän pystyi tekemään vain Australiassa. Kouluttajat tulevat Englannista, Sveitsistä ja Hollannista. Olen itse ollut koepotilaana yhtenä kesänä tällaisella kurssilla ja käsiongelmani tuli kuntoon sen viikon aikana täysin muutamalla hoitokerralla.
 |
| Tyypillinen skolioosi |
Itselläni oli onni löytää aivan ihana Maitland-erikoistunut Aino oppilaani, Ainon pojan kautta. Olen Ilelle ikuisesti kiitollinen siitä, että hän kertoi äitinsä olevan fysioterapeutti. Sairastuin idiopaattiseen skolioosiin yläasteella ollessani. Selkärankani on luutunut sivusuunnassa kieroon ja kukin nikama on vielä kiertynyt ympäri. Hoitomuotoja -80-luvulla olivat leikkaus ja korsettihoito. Itse sain muovisen Boston-korsetin, jota pidin 23 tuntia vuorokaudessa usean vuoden ajan. Skolioosista ei voi parantua. Korsetti pysäyttää nikamien kieroontumisen, mutta kun siitä luovutaan kasvukauden päätyttyä, niin selkä palaa takaisin lähtötilaansa. Leikkausta aletaan miettiä, kun potilaan astemäärä on 40. Itselläni se oli 43, mutta minun tapauksessani päädyttiin siihen, että minua ei leikattaisi, mikä oli ihan hyvä ratkaisu jälkikäteen ajatellen. Leikkauksessa selkään laitetaan ruuveilla kiinni pieni Harrington-sauva oikaisemaan selässä olevaa mutkaa. Tämän jälkeen pidetään päällä Milwaukee-korsettia, jonka yläosa menee kaulan ympäri. Kun selkä on oiennut, niin sauva leikataan pois. Kävin hoidoissa Helsingissä Invalidisäätiöllä, jossa minua hoiti erinomainen Poussa-niminen lääkäri. Myöhemmin pääsin Ouluun, jossa lääkärinä oli Merikanto. Sairaalassa olin vajaat pari viikkoa ja sain sieltä ystäviä ja Marjan kanssa kirjoittelimme kirjeitäkin monta vuotta, siihen aikaan ei ollut tietokoneita kenelläkään kotona enkä edes ollut kuullut sähköpostista. Skolioosia sairastavan pitää pitää huolta vatsalihaksistaan ja sainkin oman treeniohjelman, jota tosin hieman aina oioin. Harrastin melkein kaikkea liikuntaa ihan normaalisti. Telinevoimistelu taisi olla kielletty ja uimisesta en ole ihan varma. Pesäpalloa pelasin vaikka kuinka monta vuotta. Korsetti kyllä haittasi hieman liikkumista. Sen alla pidetään saumatonta puuvillaista aluspaitaa, joita sai sairaalasta mukaan. Paita piti vetää ihan suoraksi, ettei ihoon tullut hiertymiä. Sen takana on nauhat ja soljet, joilla se kiristetään tiukaksi. Äitini kiristi aina korsetin. Kullekin potilaalle tehdään ihan oma korsetti mittojen mukaan ja omassani oli mahan kohdalla pieni tyyny, jos oikein muistan. Korsettiin totuteltiin viikon verran sairaalassa ja muistan, kuinka alussa oli hassua, kun maha tuli ihan yhtäkkiä täyteen. Ensimmäisen yön taisin valvoa ja olin ihan varma siitä, etten koskaan pystyisi moisessa härvelissä nukkumaan. Olin ihan väärässä :).
  |
Näissä kuvissa on vasemmalla Boston-korsetti ja oikealla Milwaukee. Vasemmasta kuvasta näkyy hyvin, miten leikattu selkä on suoristunut. Kuvat olen löytänyt Googlella, sillä minulla on vain yksi kuva korsetistani ja se on jossain ullakolla tms. Se oli pääpiirteittäin kuvan korsetin näköinen.
Skolioosi on tyypillinen tyttöjen sairaus, sillä 70 % sairastuneista on tyttöjä. Sairaus puhkeaa tavallisimmin yläasteikäisenä. Taudin syytä ei tiedetä ja siihen jo nimikin ideopaattinen eli itsesyntyinen viittaa. Tauti on perinnöllinen, minäkään en ole sukumme ainoa, tosin minun skolioosini on pahin. Se voi myös pompata sukupolven yli.
Itselleni oli tietysti järkytys, että miksi moinen juuri minulle täytyi sattua. Olin kova liikkumaan ja hiihdin kilpaa ja pelasin pesäpalloa. Kieltämättä selän vaikeudet vaikuttivat liikkumiseeni ja selkä kipeytyi herkästi, etenkin siivotessa ;-). Onneksi minulla on mies, joka siivoaa mielellään, sillä imurointiasento sattuu. Toki imuroin silloin tällöin ja pikaisesti, mutta suurimman osan kotimme siivouksesta hoitaa mieheni. Lääkärintarkastuksessa seiska- tai kasiluokalla ei vikaani huomattu.Vasta kun minulta lopuksi kysyttiin, että onko jotain, jota haluaisin sanoa, niin sanoin, että selkään koskee. Sitten minua pyydettiin uudelleen taivuttamaan kädet maahan (skolioositesti, joka minulle jo tehtiin tässä tarkastuksessa) ja vasta sitten huomattiin, kuinka vinossa selkäni onkaan. Skolioosin toteaminen on suhteellisen helppoa ihan maallikollekin. Pyydetään lasta taivuttamaan kädet lattiaan hitaasti ja katsotaan selkärangan suoruus rangan tasolla. Jos ranka näyttää kierolta tai toinen lapa on toista ylempänä, on kyseessä skolioosi. Itselläni ero on niin selvä, että sen näkee ihan paljaalla silmälläkin ilman suurempia taivutuksia. Kävin Iisalmessa röntgenkuvissa ja sieltä pikapassitus Kuopioon, josta Helsinkiin Invalidisäätiölle, nykyiseen Ortoniin.
No sitten takaisin Maitlandiin. Selästäni johtuen kuljen vinossa ja toinen olkapääni on toista alempana. Jalatkaan eivät ole yhtä pitkät. Tämä kaikki aiheuttaa luonnollisesti monenlaisia ongelmia selkärankaan ja yhtä kaikki kiputiloja, etenkin aamuisin on monesti vaikeaa päästä ylös ja kävelemään. Onneksi sain jo vuosia sitten kankaisen korsetin, jota pidän, kun selkä on pahana. Aino osaa avata selän lukot ja näin ollen kipu häviää joksikin aikaa. Hän myös laittaa usein SI-nivelen paikalleen ja tekee paljon muutakin selkäni hyväksi. Sanonkin häntä aina Ihmenaiseksi, sillä sitä hän on! Tiesittekö, että esim. hiirikäden saa paremmaksi, kun käsitellään selän nikamia? Monesti kipu kädestä on hävinnyt tyystin, kun selkää käsitellään.
Kerron lopuksi esimerkin Maitlandin voimasta. Halvaantunut iäkäs tuttava kävi useamman kuukauden Maitland-erikoistuneella fysioterapeutilla, jonka yhteystiedot löysin netistä Maitland-terapeuttien sivustolta. Alussa käsi ei liikkunut juuri ollenkaan, mutta pikku hiljaa edistystä alkoi tapahtua, niin että alle vuodessa hän sai täysin terveen ihmisen paperit ja jopa pystyy leipomaan karjalanpiirakoita aivan itse! Monille tuttavilleni Maitland-terapiasta on ollut suurta hyötyä ja siksi sitä aina hehkutan. Koiramme käyvät Annakaisan hoidossa, joka on myös Maitland-erikoistunut fysioterapeutti ja manipuloi koiria.
 
Jos joku skolioosiin sairastunut nuori eksyy tälle sivulle ja lukee juttuni, niin kokemuksesta voin sanoa, ettei skolioosi ole maailmanloppu, vaikka siltä saattaisi tuntuakin. Pidä huolta lihaksistasi ja tee ne vatsaliikkeet huolella joka päivä, jotka sinun käsketään tehdä. Hoitomuodot ovat varmasti kehittyneet 30 vuodessa, minulla ei niistä tietoa edes ole. Jos mahdollista, niin hankkiudu Maitland-erikoistuneen fysioterapeutin hoitoon tai osteopaatille. Pilatespallot ovat myös hyviä, pilates on oiva harrastusmuoto, jota lämpimästi suosittelen. Olen itse harrastanut sitä jo vuosia ja pieni lantionkääntö on se poppaskonsti, jolla pysyn kunnossa. Sitä kun jaksaisi ja muistaisi tehdä, niin olo olisi paljon parempi :). Piikkimatto on oiva selän rentouttaja, sen päällä kannattaa maata, ensin ohut pusero päällä ja kun siihen tottuu, niin sitten selkä paljaana. Tsemppiä Sinulle sairautesi kanssa <3.
|
Muokattu 18.6.2015
Löysin kuvan korsetistani ja tässä se on
Vastaan mielelläni kysymyksiin vaikka ihan yksityisesti, sillä meitä skolioosia sairastavia on paljon, sähköpostilla tavoittaa pauliina.jarvela@phnet.fi
14 kommenttia:
Hei ja kiitos sanattomaksi jättävästä jutusta.
Ihana tuo rohkaisun sana nuorille.
Ja ohi aiheen: Mikähän oli kun tämä juttu ei ollut päivittynyt omaan suosikkilistaani... Itse palasin lukemaan uudemman kerran Hoplop-postausta kun vasta huomasin tämän viimeisimmän postauksen. Ja kuitenkin on ollut julkaistuna jo vuorokauden verran...
:-) kiitos Johanna. Skolioosi ei ole maailmanloppu vaikka kyllähän se kipuja aiheuttaa. Itsestä on paljon kiinni oma hyvinvointi ja siihen tulisi myös panostaa. Onneksi minulla ei hetkeen ole ollut noidannuolia, opiskeluaikana niitä oli usein ja saatoin joutua olemaan sänkypotilaana viikkojakin. Onneksi kämppikset aina auttoivat :).
Oisko kyseessä joku Blogger-ongelma, en osaa sen tarkemmin sanoa :)
Sama ongelma näkyy olevan vieläkin. Blogini on linkitetty muutamien ihmisten sivuille ja niillä näkyy yhä tuo Hoplop-juttu, jonka olen kirjoittanut viikko sitten.
Minut leikattu -70 luvun alussa .Ennen leikkausta pidin Milwauke korsettia muistaakseni pari vuotta . leikkauksen jälkeen yhdeksän kuukautta. siihen aikaan piti olla kolme kuukautta vuode levossa leikkauksen jälkeen, lääketiede on huimasti kehittynyt sen jälkeen . Nyt olen 55 vuotias mummu : )
Kiitos viestistäsi, tämä juttu on yksi blogini luetuimmista ja aniharva kuitenkaan kommentoi. Mukava kuulla muidenkin kokemuksista. Olikohan Poussa Invalidisäätiöllä jo Sinunkin siellä ollessasi? Yhdelä vanhemmalla naisella oli Milwaukee, kun olin korsettia saamassa, hänet oli vasta leikattu.
Mukavaa kevättä mummulle :).
Kiva lukea tätä, että en todellakaan ole ainoa ongelmineni. Ja ihana kuulla, että apua on saatavissa. Itse löysin vasta äsken Maitland fysioterapeutin ja jo muutaman käynnin jälkeen olo on helpottanut jonkin verran. Olisinpa tiennyt tästä aikaisemmin, parempi myöhään....Minulla lievä skolioosi, lannerangan rappeuma ja toimintahäiriö, rannekanava ahtauma, ja kaularangassa degeneraatiota, yliliikkuvuuta ja nikamalukkoja. Kokeillut tavallisia fysioterapeutteja, omt, kiropraktikoita ja hierontaa. Vasta Maitland fysiosta saanut kunnolla ja eniten apua. Edellyttää tietysti myös omaa osallistumista ja tekemistä.
Kiitos viestistäsi! Samaa mieltä kanssasi siitä, että Maitland-metodi on paras :). Tsemppiä Sinulle!
Moi,
en tiedä olenko juuri se Marja, jonka kanssa kirjoittelit Invaliidisäätiöllä olemisen jälkeen, mutta siellä olin skolioosi hoidossa minäkin. Nyt sivustosi tuli vastaan, kun etsin Maitland fysioterapiaa. Järvenpäässä ei taida olla kyseistä osaamista, mutta täytyy jatkaa etsimistä. Terkuin Marja (silloin Orimattilasta)
Hei! Muistin nyt lapsuuden sukunimesi ja jos se on nelikirjaiminen ja Suomesta löytyy senniminen paikka, niin olet sama henkilö! Olisipa hauskaa tavata monen kymmenen vuoden jälkeen :). Lahdesta suosittelen Ainoa ja Helsingissä on Jukka Kangas, jolla on Maitland-opettajan pätevyys. Laita viestiä pauliina.jarvela@phnet.fi :) Hyvää juhannusta ja toivottavasti löydät fysioterapeutin, sillä siitä on ollut minulle iso apu.
Moikka!
Minä rupesin täältä netistä lueskelemaan miten nykyään skolioosi potilaita hoidellaan ja löysin tämän sinun blogisi. Kiinnostuneena luin kertomaasi ja tuli niin omat sairaala-ajat mieleen.
Minulta leikattiin selkä skolioosin vuoksi vuonna -68 Invaliidisäätiöllä ja käytin myös Milwaukee korsettia varmaan 2 vuotta ja makasin siellä n. ½ vuotta. Selkäni oli niin pahoin kieroitunut, että jäykistys piti tehdä kahdessa eri leikkauksesssa+harrington sauva laitettiin vielä eri leikkauksessa. Siis 3 leikkausta tehtiin. Se oli 18vuotiaalle rankkaa aikaa. Nyt olen jo 63v. ja elänyt ihan kohtuullisen hyvän elämän tähän asti. Selkä on vaivannut aika ajoin. Fysikaalisissa hoidoissa olen käynyt paljon ja nyt uutena vaivana on tullut kaularangan välilevypullistumat, ja ne jos mitkä ovat olleet kivuliaat. Leikata niitä ei voi enää, mutta Ortonilla puudutetaan hermoja jos kovin rupeavat elämääni haittamaan, Kävin tänä vuonna Ortonilla lääkärissä juuri näistä pullistumista ja siellä minua tutkiva lääkäri sanoi, että hän luki minun vanhoja leikkauskertomuksiani ja ihmetteli kuinka hyvinvoivan ja hyväkuntoisen näköinen olen, että odotti paljon huonompi kuntoista potilasta vastaanotolleen. Totesi ihmetellen, että minulle on tehty yksi suurimmista Säätiöllä tehdyistä leikkauksista ellei suurin , että kuinka voi olla näin hyväkuntoisen oloinen. Ilahduin kovin hänen sanoistaan ja rupesin todella funtsimaan kuinka asiat olisivat voineet olla toisinkin.
Oikein hyvää vointia teille nuoremmille ja vanhemmillekin kohtalotovereilleni.
Toivottaa Arja
ps, jos on kirjoitusvirheitä, ne saa lukea oikein..
Hei Arja!
Paljon kiitoksia viestistäsi. Sinulla on ollut aika rankkaa skolioosin kanssa. Muistan, kun silloin kun olin korsettia saamassa, niin siellä oli nelikymppinen nainen, jolla myös oli Harrington ja Milwaukee ja minusta ne tuntuivat tosi hurjilta. Hieno juttu, että leikkaus onnistui noin hyvin. Teen kohta jutun Antti Hakalan, suomalaisen podologin, pohjallisista. Niistä voisi ehkä olla Sinullekin apua. Minulta hävisivät aamuiset selkäkivut, kun sain pohjalliset käyttööni.
Hyvää jatkoa :)
Kiitos myös sinulle kun vastasit.
Juu elämäni on ollut sellaista ylä-ja alamäkeä, mutta kaikesta olen selvinnyt. Siitä olen kovin kiitollinen.
Tallensin tämän sinun blogisi suosikkeihini joten lueskelen mitä olet tänne kirjoitellut aiemminkin ja jatkossa. Niin oli kiinnostavaa tekstiä. Koira ihmisenä minua kosketti kovin menetyksesi eli rakkaasta lemmikistä luopumisesi. Surua tunnen kaikkia kohtaan jotka tämän raskaan päätöksen joutuvat tekemään. Aikamonesta olen itsekin joutunut luopumaan ja nyt on tällä hetkellä 6 vuotias pikku terrieri seuranani jolle toivon pitkää ikää. Siis eläinrakas olen, varmaan vähän liian kanssa.
Jään odottelemaan pohjallis juttua joten odottavalla kannalla ollaan.
terkuin Arja
Kiitos :). Testaan tässä vielä jonkin aikaa, että mitä vaikutuksia pohjallisilla on, siksi jutun tekeminen vähän kestää. Tähän asti on ollut positiivisia vaikutuksia, pari kertaa olen pitänyt kolmen viikon sisällä korsettia aamulla lievän selkätuntemuksen takia, kivuksi en sitä sanoisi. Hieno tulos huomioonottaen, että pidin korsettia yli 35 vuotta joka aamu ja selässä tuntui jatkuvaa kipua. Suosittelen, että jos selkä yhtään vaivaa, niin tutustut podologi Antti Hakalan nettisivuihin.
Tässä linkki http://www.masterortos.fi/pediterapia.html
Kiitos linkistä. Tutustun mielelläni kaikkeen mahdolliseen josta voisi olla apua jokaiseen päivään.
Kipujen kanssa pärjään kun on hyvät lääkkeet ja loistava empaattinen fysioterapeutti antamassa hoitojaan tarvittaessa. Akupuntiokin on hyvästä. Päivä kerrallaan ja eteenpäin kuten mummot lumessa on mottoni.
Odottelen minkälaisia kokemuksia sinulla on pohjallisten käytöstä.
T. Arja
Lähetä kommentti