Rentouttava elämys paljussa

Kävimme muutama vuosi sitten ystäviemme kesämökillä kylpemässä isännän itsetekemässä kylpytynnyrissä. Kokemus oli aivan mahtava. Mökki on tietenkin järven rannalla ja sauna-järvi-tynnyri-järvi-tynnyri-sauna-järvi-tynnyri -kuvio oli kerrassaan rentouttava. Tynnyrissä on lämpöä reilut 40 astetta ja lihakset pääsevät rentoutumaan aivan kokonaan. Siitä lähtien minulla on ollut haaveena oma palju. Vuosi sitten selvisi, että jäämme Nastolaan pysyvästi, sillä haaveemme muutosta kotiseudulle kariutui lopullisesti ja ei mennyt kauaa, kun tein päätöksen, että tynnyri tulee takapihallemme.

Samainen mies se meille kesän aikana rakensi ruostumattomasta teräksestä ja elokuussa töiden alettua tynnyri kasattiin alapihalle. Mieheni rakensi siihen portaat ja kannen Finnfoamista. Se on kevyt ja suhteellisen tiivis, vaikka onkin kolmesta osasta tehty. Otamme veden ulkoseinässä olevasta hanasta ja laskujeni mukaan paljun täyttäminen maksaa reilut  kuusi euroa. Vettä olemme pitäneet kolmesta neljään päivään ja lämmittäneet tynnyrin nyt viikonloppuisin. Saunaa ei tarvitse lämmittää, joten siinä sitten säästää sen lämmityksessä. Täyttämiseen menee reilu tunti ja puilla lämmitykseen meni eilen pari tuntia, joten prosessi on nopea. Vettä menee vähän toistatuhatta litraa kerrallaan. 

Kuvassa haavi, jolla otetaan roskat pois sekä lyhdyt, joihin laitan tulet palamaan. Tunnelmallisinta on kylpeä illalla pimeän tultua ja katsella tähtitaivasta.

 

Tässä kuvassa oikealla on kannen suojapeitto. Rita valvoo lämpenemistä :). Meillä on parin metrin sorapohja tynnyrin alla, joten poistovesi imeytyy maahan hyvin. Poistoletku kuvassa vasemmalla.

Seuraavassa kuvassa näkyy lämmitysyksikkö. Kolme pesällistä taitaa riittää ja kun ne ovat palaneet, niin sitten odotellaan hetkinen lämmön nousemista. Ostin klooria ja ekan kylpykerran jälkeen laitoimme sitä veteen myyjän ohjeiden mukaan. Se ei ollut hyvä idea, sillä kemiallinen reaktio aiheutti sen, että aamulla penkkien saumoissa oli ruostetta ja vesi haisi pahalle. Tuttava käyttää happitabletteja ja niitä pitää hommata. Palju on pesty jokaisen käyttökerran jälkeen.

Tynnyri ei tarvinnut mitään lupaa kunnassamme, koska  se ei ole kiinteä rakennelma. Sen tulee olla kahdeksan metriä räystäästä ja neljä metriä naapurin rajasta. Tämä onnistuu hyvin ja koska se on alapihalla, niin saamme kylpeä katseilta rauhassa. Eilen hyvät ystävämme olivat rentoutumassa ja reilun tunnin verran olimme nautiskelemassa iltahämärässä. Kälyni oli viikko sitten poikansa kanssa kylässä ja tynnyri sopii lapsillekin, sillä kuulemma sellainen olisi hieno myös heidän pihallaan. Toinen käly tulee tänään ja ostin hänen pojalleen kellukkeet kaiken varalta, että Daniel pysyy hyvin pinnalla ja voi vaikka vähän polskiakin. 

iPadilla otettu kuva, jossa penkki näkyy. Sen malli säästää  vesikuluissa, koska sen alle ei mene vettä. Neljä aikuista mahtuu oikein mukavasti ja laskimme, että seitsemänkin menee, mutta silloin tunnelma on kyllä tiivis. Tynnyrissä pitää juoda vettä tai vastaavaa, jottei tule nestehukka tai päänsärkyä. Sen reunalle on hyvä nousta viilentämään itseään, kun tulee liian kuuma. Pikkupakkasessa onkin jännää, koska lämpötilaerot ovat suuremmat. Silloin pitää olla ilman muuta pipo päässä.

 

Veden poistoputki ja tynnyrin sijainti taloon nähden.