Jännittyneinä kiipesimme portaat yläkertaan, jossa meille selitettiin, että olemme kaapatussa lentokoneessa ja heräämme ohjaamosta ensimmäisenä ja meillä on tunti aikaa selvittää kaappaaja ja päästä koneesta ulos. No ei kun menoksi :).
Meille annettiin boarding pass ja ensimmäinen tehtävämme oli etsiä eräs esine, sitten astuimme ihan oikeaan lentokoneen näköiseen huoneeseen ja pistimme toimeksi, Esineen löytämisessä meni oma aikansa ja pikku hiljaa jutun juoni alkoi selvitä. Huoneessa oli ruutu, jolta näimme kuluvan ajan ja saimme ruudulle vihjeitä.
Tehtävä oli erittäin hyvin suunniteltu teknisesti ja visuaalisesti, oli aivan sellainen olo, kuin olisi ollut lentokoneessa. Aleksi kertoi suunnitelleensa itse tämän huoneen ja se oli kyllä äärimmäisen ammattitaitoisesti suunniteltu pienintä yksityiskohtaa ja teknistä toteutusta myöten. Erityiskehut siitä, että tehtävät olivat riittävän erilaisia ja vaativat erityyppistä osaamista. Tämä oli kolmas huoneeni ja kieltämättä on aina etua siitä, että on jossain huoneessa jo käynyt, niin tietää toimintatapoja. Porukassamme oli kaksi kieltenopettajaa, yksi matemaattisten aineiden maisteri ja luokanopettaja. Olimme erinomainen tiimi, sillä yksi hallitsi loogiset tehtävät hienosti, yksi oli erittäin käytännöllisesti suuntautunut ja kaikilla oli päättelykykyä. Itse meinasin kyllä mokata homman kahdesti, mutta onneksi minut hyvin tunteva mieheni vielä tuplavarmisti asioita ja pääsimme huoneesta ulos. Minulle tuli ihan hiki lopussa, kun jännitys alkoi tiivistyä. Olen ollut kolmessa pakohuoneessa, joista tämä oli ehdottomasti paras. Airplanen ratkaisuprosentti on 52 ja kuvauksessa sitä sanotaan haastavaksi. Huonekorkeus on 187 cm, joten kaksimetriset joutuvat olemaan hieman kyyryssä.
Henkilökunta oli erittäin mukavaa ja fiilis oli kaikkiaan erinomainen koko ajan. Täytyy sanoa, että menin aika lailla siinä kuuluisassa flowssa melkein koko ajan.Tehtävässä pitää keskittyä täysillä useampaankin asiaan, tehdä yhteistyötä muiden kanssa, käyttää hoksottimia ja ottaa monta asiaa huomioon. Tärkeää on puhua ääneen asioita ja kertoa löytämistään esineistä ja asioista. Meitä oli ryhmässä neljä ja en välttämättä lähtisi kahden hengen porukalla tekemään tätä huonetta, tehtävää on sen verran paljon, että aika saattaa loppua kesken. Neljä oli oikein sopiva määrä ja viisikin vielä mahtuu. Ainoa juttu, minkä tekisin toisin, on että laittaisin päälleni lyhythihaisen puseron :).
Kävelimme kauniissa säässä Katajanokalta keskustaan ja pidimme jälkipelit La Famiglia -ravintolassa hyvän ruoan ääressä. Kiitokset Helille ja Veskulle mahtavasta sunnuntaipäivästä :).
Suosittelen lämpimästi Aleksi Jokelan huoneita ja menemme aivan varmasti toiseenkin huoneeseen, jonka nimi on 4 elements.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti