Wien kesäkuu 2016 ja 2017

Kävimme ystäväpariskunnan kanssa kesällä 2016 Budapestissa, josta me jatkoimme vielä matkaa ja  teimme bussimatkan Wieniin, jossa olimme muutaman yön ja palasimme sitten Budapestiin ja iltalennolla kotiin. Bussi on aika edullinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Jollen väärin muista, niin matkasimme Easybusilla ja pysäkin löytäminen oli vähän hankalaa, sillä bussi lähti erään urheilustadionin luota ja siinä oli ihan vain pysäkin merkki ei mitään laituria tms.


 Wien on minusta hyvin pramea, siellä on paljon upeita, hienoja rakennuksia ja näppärä metroverkosto ja raitiovaunulla pääsee kulkemaan helposti. Kävimme kerrassaan fantastisessa luonnonhistoriallisessa museossa, jossa oli varmaan kaikki maailman eläimet täytettyinä ja paljon kiviä. Kuvassa jo sukupuuttoon kuollut erittäin sympaattinen drontti eli dodo, jonka ihmiset tappoivat 170 vuodessa Madagascarilla, koska se ei osannut lentää.

Drontti

Viipurilaista graniittia näytteenä

Esi-isät

Musiikkimuseo oli ihan veikeä paikka ja eri säveltäjistä oli vaikka kuinka paljon tietoa ja heille kuuluneita esineitä oli näytillä, useammalla säveltäjällä oli oma esittelyosasto. Oli hienoa saada tutustua itselle niin tuttuihin säveltäjiin paremmin. 

Orkesterin johtaminen oli kivaa!

Ehdottoamasti kivointa  oli johtaa ihka oikeita Wienin filharmoonikkoja, ihan tuli hiki siinä tahtipuikkoa heilutellessa Brahmsin Unkarilaisen tanssin pyörteissä. Orkesteri reagoi temponvaihteluihin todella herkästi ja jos homma ei onnistunut, niin sai kapellimestarilta tiukkaa palautetta. Videolla pätkä siitä, miten homma tapahtuu.  https://youtu.be/zPqPITN8d5k

Toinen nähtävyys, jota voin suositella on Time travel Vienna, jonka löytäminen onnistuu, kun seuraa opaskylttejä, kunnes näkee seuraavan kyltin. Museossa esitellään monella eri hauskalla tavalla Itävalla ja Wienin historiaa ja maan merkkihenkilöitä. Mozart, Freud sekä kuninkaalliset kertovat isojen liikkuvien hahmojen avulla monenmoista tarinaa, Mozartin ilveily oli huvittavaa :).

Mozart oli leikkisällä tuulella

 Päähän saa kuulokkeet, joihin voi valita monesta kielivaihtoehdosta sopivimman. Alun 5D repäisevä video oli hienosti tehty ja jopa minä, joka ei uskalla mennä rytyyttäviin laitteisiin rohkaistuin menemään istumaan tuoliin ja selvisin ihan hyvin. Tosin muutaman kerran pistin silmät kiinni, kun mennä vilistettiin pitkin Stephansdomin kirkon kattoparruja. Musiikkiosuus oli hieno ja pääsimme hevosen vetämän fiakervaunun kyytiinkin, joten monenlaista elämystä tunnin matkaan sisältyi. Jättäisin pienen lapsen kanssa sodanaikaisen bunkkerin väliin, siellä ilmahälytysten ääni ja lattian tärinä voivat olla lapselle ahdistava kokemus.

https://youtu.be/KY-ZWUMlGG0

Kahvilat kuuluvat Wienin katukuvaan olennaisesti ja ne ovat seurustelupaikkoja ja myöhään auki. Minä en ole koskaan juonut kahvia ja teetäkin vain pakosta kolmesti elämässäni, joten olen jäävi sanomaan kahvista mitään, mutta mieheni ei kahveista pitänyt. Kävimme nauttimassa maukkaat kakut Herrengasse 14:ssa sijaitsevassa maineikkaassa vuonna 1876 perustetussa Café Centralissa, jonne oli koko ajan jonoa. Palvelu oli hyvää ja nopeaa ja myyntitiski notkui herkkuja, oli ihan vaikeuksia valita kaikkien herkkujen paljoudesta. Kahvila oli kiinni sodan jälkeen ja se avattiin uudelleen toisessa paikassa 1970-luvulla ja 1986 entisessä osoitteessaan. Siellä ovat kahvitelleet mm. Altenberg, Freud, Trotski ja Hitler ja lukuisat kirjailijat. 

Oli varaa mistä valita :)

Illalla kävimme kirkossa kuuntelemassa Mozartin Requiemin, lauluteoksen, joka jäi häneltä kesken ja jonka hänen entinen oppilaansa viimeisteli. Kirkko oli melkein loppuunmyyty ja teos oli vaikuttava. Kuuntelin useita pätkiä silmät kiinni, jotta sain keskittyä vain musiikkiin.

Raatihuoneen torille oli pystytetty iso screeni  ja katsomot jalkapallon EM-kisojen seuraamista varten ja kävimme katsomassa Romania-Ranska -ottelun. Molemmilla joukkueilla oli kannattajia ja välillä huutomyrsky oli huumaavaa. Lämmin, pimeä ilta loi hienoa tunnelmaa ja paikan päältä sai ostaa kaikenlaista syötävää ja juotavaa.

Romanian kannattajia

Tämä muovinen muistomuki on yhä käytössä 

Eihän matka Wieniin ole mitään ilman Praterin huvipuistossa käymistä. Huvipuistoissa on oma tunnelmansa- Olen valitettavasti niin nössö, etten lähde mihinkään pyöriviin laitteisiin enkä vuoristoratoihin. Muutaman kerran olen niihin mennyt Disneylandissa Pariisissa ja Eftelingissä ja huutohan sitä pääsee ja mahasta ottaa.  Tässä videopätkä elokuvasta Kolmas mies.

Kolmas mies -elokuvasta tunnettu maailmanpyörä Reisenrad

Viime kesänä kävimme toisen kerran Wienissä, Mieheni sai toivoa suuresti fanittamansa Hans Zimmerin konserttia johonkin Euroopan kaupunkiin ja hän valitsi Wienin heti kesälomamme aluksi. Hotelli oli ihan konserttipaikan lähellä, mikä oli hyvä valinta. Se sijaitsi suuren ostoskeskuksen takana ja sieltä sai ruokaa iltamyöhään saakka. Kävimme Zimmerin konsertissa Hartwall Areenalla ja se oli kieltämättä hieno elämys. Mukava oli musiikkia Leijonakuninkaasta ja käsittääkseni elokuvan alkuperäinen laulaja oli mukana laulamassa sen vajaat 20 sekuntia kappaleesta.

Tekniikkamuseossa pyörähdimme ja meikeläinen päätyi uutisten lukijaksi. Siellä oli näytteillä Graf Zeppelinin pienoismalli, kulta-atomin malli ja paljon kaikenlaista. Tein yläasteella esitelmän Marie Curiesta ja hänestäkin oli juttua. Hieno paikka, jossa kannattaa vierailla. Näytteillä on mm. Edisonin phonografi ja monenlaisia soittimia, tietokoneita, puhelimia ihan kaikenlaista.

Tietokone ehkä 1960-luvulta, hieman isokokoinen:)

Rouva lukee uutisia aber nicht auf Deutsch

Kirja latinaksi, en jaksa muistaa, mikä kirja tämä oli

Kuva sähkön vaaratilainteista :D

Olihan siellä jotain suomalaistakin :)

Vessakin oli koristeellinen ja upea

Tällä kerralla kävimme "aidolla" Sacher-tortulla Cafe Sacherissa ja ihan hyvähän se leivos on, joskaan ei ihan suosikkini. En oikein ole tumman suklaan ystävä,Fazerin sininen on enemmän makuuni, kun suklaita saa valita. Paikka oli hieno ja siellä oli ihmisiä jonoksi asti. Tarjoilijat olivat kauniissa asuissa ja palvelu pelasi nopeasti.  Kadulla oli pikkuinen kioski, josta sai ostaa leivoksia mukaansa. Vessatkin olivat siistit ja koristeelliset tauluineen.

Ihka-aito Sacher-torttu

 Yhdelle päivälle buukkasimme kahden hengen pakohuoneen. Tämä oli vähän erilainen, sillä meidät sidottiin selät vastakkain ketjuilla toisiimme ja tuoleihin kiinni ja niistä piti ensin päästä pois. Ohjeet annettiin puhelimella eli täällä ei ollut mitään kuvaruutuja tms. Kuten kuvistakin voi päätellä, selvisimme ulos ehjin nahoin.

 Siinäpä tärkeimmät Wienin muistot, voi hyvinkin olla, että palaamme sinne vielä uudestaan.