Mitähän muuta meillä vielä oli, ai niin pictionaryviesti, jossa piirrettiin ja arvailtiin sanoja. Tämä meni nyt vähän torsoksi, koska osissa joukkueista oli vain kaksi ihmistä ja silloin tämä on aina vaikeampaa. Torakkapeli oli monille uusi ja jänskäkin kokemus, sillä huudot vain kajahtelivat, kun torakka löysi tiensä milloin suklaan milloin juuston luo. Golfissa putattiin kolme palloa ja bunkkerista ja vesiesteestä sai kaksi pistettä, normireiästä yhden. Lopuksi pelasimme 30 kysymyksen baaripähkinävisailuntyyppisen tietovisan ja sen pisteet puolitettiin yhteispisteisiin, joten jokaisella joukkueellä oli vielä ihan lopussakin mahdollisuus voittaa.
Golfausta |
Voittajiksi selviytyivät mieheni Aki ja ystäväni Elina, jotka saivat palkinnoksi elokuvaliput.
Ristikon ratkontaa |
Biologia-kysymys |
Olin leiponut Nina Lincolnin suklaajäädykekakun jo aiemmin pakastimeen, edellisenä iltana tein mangorahkakakun ja aamupäivällä täytin marenkikakun juuri ennen vieraiden tuloa. Illalla tein myös jauhelihatäytteiset cannellonit ja paistoin ne vieraiden saapumiseksi.
Mieheltäni sain lahjaksi Apple watchin, jonka jo onnistuin hajottamaan. Kaaduin pyörällä kotipihassa toukokuussa, kun en älynnyt, että irtosora voi viedä etupyörän alta pihaan kääntyessäni ja kello sai osuman. No tämä vielä olisi ollut ok, jollen olisi mennyt vesijuoksemaan kello kädessä maauimalaan. Polarin laitteista on jäänyt mieleen, että ne kestävät vettä, mutta saunaan mennessä kello pois ja jotenkin sössin tämän. No onneksi sain uuden tilalle vajaalla 300 eurolla, josta kotivakuutus korvasi lähes kaiken, omavastuuksi jäi 30 euroa. Vastedes Pauliina sitten visusti muistaa ottaa kellon pois, kun menee suihkuun tai järveen tai uima-altaaseen.
Kahvien jälkeen pelasimme kollegani tekemiä visailuja varmaan puolenkymmentä. Illalla jatkoimme vielä Krissen ja Seijan kanssa kaupungilla ja kävimme vähän tanssimassakin, jopa Kaken Tilipäivä koittaa soi Armaassa pyynnöstäni.
Aniharva enää tässä iässä mitään syntymäpäiviä viettää, mutta päivä on minulle tärkeä ja huonommalla säkällä tässä ei enää munuaissyövän myötä enää juhlittaisi koskaan yhtään mitään. Juhlitaan siis elämää, kun vielä voidaan :).
Kiitos kaikille mukanaolleille juhlijoille siitä, että saitte järjestettyä aikaa päivääni varten, sillä yksin on haikeaa ja vaikeaakin juhlia. Eiköhän me oteta ensi vuonna uusiksi :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti