Mene ihmeessä Irlantiin - et pety osa 1 Dublin

Wicklown vuoria

Minulla on Islannin lisäksi ollut pitkäaikaisena haaveena päästä Irlantiin. Olen seurannut Sadun blogista jo kauan hänen Irlantipostauksiaan ja ne innostivat kovasti. Viime keväänä tuli sitten mahdollisuus varata lentoliput. Olisin halunnut olla siellä reilun viikon, mutta mieheni mielestä kuusi vuorokautta riitti, hän ei ollut mitenkään vakuuttunut saaren tarjoamista nähtävyyksistä ja arveli tuossakin ajassa olevan jo liikaa :D. Tutustuin huolella autonvuokraukseen, sillä Irlannissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Lähes kaikki neuvoivat ottamaan automaattivaihteisen auton, sillä sen kanssa on helpompaa, kun ei tarvitse säätää vaihdekepin kanssa vasemmalla kädellä. Yllätyksekseni huomasin, että erittäin monet olivat todella pettyneitä autonvuokrausfirmoihin, huonoja kokemuksia oli erittäin paljon. Monilla oli maksatettu olemattomista vioista, jotka olivat jo olleet autossa aiemmin tai hinta ei ollut ollenkaan se, mitä oli sovittu ja lentokentällä myytiin kalliit vakuutuksen jo sovitun hinnan päälle. Niinpä otan varman päälle ja sovin Aviksen kanssa hinnan jo etukäteen sähköpostilla vakuutuksen omavastuuna 0 euroa. No paikan päällä hinta ei kuitenkaan ollut se, mitä sovittiin, vaan siihen tuli jokin lähemmäs sadan euron lisä ja jos oikein tajusin, niin se oli kate siitä, että auto palautetaan tankki täynnä. Loppupelissä kun luottokorttilasku sitten heinäkuussa tuli, niin vuokraushinta oli reilut 40 euroa halvempi kuin mitä sen olisi pitänyt olla :).

Ei voi mitenkään unohtaa, kun muistutus on auton sisällä

Irlantiin on suoriakin lentoja, mutta meille halvimmat olivat SASin Tukholman kautta menevät. Arlandassa piti mennä samassa lentokenttäsiivessä olevan passintarkastuksen kautta, sillä Irlanti ei kuulu Schengenin-sopimukseen. Samoin Dublinissa oli passintarkastus, joka toimi erittäin nopeasti ja hienosti. Ihmisiä ohjattiin menemään oikeisiin jonoihin ja alue oli riittävän iso. Car rental eli autonvuokraus oli heti oikealla ja siellä teimme paperit ja sitten menimme lentoaseman edestä lähtevillä busseilla alueelle, jossa autot olivat. Automme ei ollut odottamassa siinä ruudussa, jossa sen piti olla, mutta virkailija löysi sen nopeasti. Opastus oli oikein hyvä ja joka paikassa luki "drive left", jopa auton sisällä oli lappu muistuttamassa asiasta.

Liikennevalot liikenneympyrässä

Ajaminen ei ollut vaikeaa, Dublinin keskustaan en autolla lähtisi, mutta muuten homma sujui hienosti. Isommissa liikenneympyröissä on liikennevalot (!) ja liikenne sujuu, koska ympyrässä on vain yhden suunnan porukka kerrallaan. Mieheni hoki alussa pari päivää, katso oikealle, aja vasemmalle ja jo toisena päivänä hän oli ihan sujut liikenteen kanssa.


Aikaeron takia olimme perillä jo vähän jälkeen puolenpäivän ja ajelimme hotellille, jonne jätimme kassit. Huone oli jo valmiina ja päätimme ensin syödä hotellilla lounaan. Ruoka ja palvelu olivat parasta tässä hotellissa. Valitsin sen asiakasarvioiden perusteella, mutta tällä kerralla ne eivät mielestämme ihan vastanneet totuutta. Huoneessa oli lievä haju ja se oli hyvin pieni ja kuuma, joten tulomatkalle päätimme vaihtaa hotellin toiseen. Hauska yllätys oli se, että hinnan olisi pitänyt olla 91 euroa ja risat, mutta se  olikin alle 70 euroa ja hinta lounaan kanssa oli halvempi kuin tuo 91 euroa :D: Irlannissa oli vielä muitakin hintahalvennusyllätyksiä, joten maasta jäi siinäkin suhteessa positiivinen kuva. Yhdessä kahvilassa oli jokin käsittämätön alennus ja hinta oli kolmisen euroa halvempi kuin mitä sen olisi pitänyt olla.

No niin palataan sitten ekaan päiväämme. Bussi keskustaan lähti ihan tien päästä ja saimme virkailijalta hyvät ohjeet, missä jäädä pois ja mistä nousta kyytiin takaisin tullessa. Bussiin pitää olla tasaraha ja hotellissa vaihdettiin  ystävällisesti meille kolikoita, koska meillä ei ollut niitä sopivaa määrää.

Olimme aikaisesta herätyksestä johtuen hieman väsyneitä ja siksi päätimme rajoittaa käyntikohteet vain Trinity Collegen kirjastoon ja Kellsin kirjaan. Pihalla oli kamerat kuvaamassa ja jos olisimme kävelleet himpan verran toisin, niin olisimme päässeet pääuutislähetyksen taustalle. Minä jahtasin pihalla viliseviä pokemoneja sen verran innolla, etten kuvaksia noteerannut, mutta mieheni oli tarkempi. Tämä kuningatar Elizabethin mukaan nimetty suuri yliopisto on perustettu jo 1500-luvun lopussa.



Kellsin kirja on 800-luvulta peräisin oleva latinankielinen kirjoitus, jossa on neljä evankeliumia. Se on erittäin hyvin säilynyt, sillä siitä arvellaan puuttuvan vain noin 30 sivua. Kirja on sidottu uudestaan vuosisatojen aikana. Sen kirjaimet ovat hyvin koristeelliset, etenkin isot kirjaimet ovat erittäin kauniit. Kirjassa on käytetty luonnosta saatuja väriaineita kuten lapislatsulia.Kirjan sivuja käännellään muutaman kerran kuukaudessa.

Kellsin kirja

Alkukirjaimia

Yksi alkukirjain

Irlanti on tunnettu kirjailijoistaan, sillä siellä neljä kirjallisuuden nobelistia on Dublinista ja kirjallisuus on irlantilaisille tärkeää nykyäänkin. Tässä kuvassa ovat tunnetuimmat kirjailijat.

Tässä kuva  kertakaikkisen upeasta Trinity collegen kirjastosta, jossa oli aivan omanlaisesensa vanhojen nahkaisten kirjojen tuoksu ja vienosti nariseva puinen lattia. Tunnelma oli aika maaginen, sillä siellä oli paljon väkeä ja kuitenkin aika hiljaista, ihmiset vain hiljaa supattivat  huonetta tutkiessaan. Täällä on runsaasti kirjoja, sillä kirjastossa on vapaakappale kaikista Irlannissa julkaissuista kirjoista. Tämä Long room on rakennettu 1700-luvulla. Tila loppui noin sata vuotta myöhemmin, joten kirjasto korotettiin toiseen kerrokseen. Turistit pääsevät vain ensimmäiseen kerrokseen, mutta nykyopiskelijoilla on pääsy molempiin. Kirjastoon pääsee, kun ensin on nähnyt Kellsin kirjan ja kävellyt rappusia.

Kuten kuvasta näkyy, niin kirjahyllyjä reunustavat lukuisat  kuuluisten kirjailijoiden ja filosofien marmorikuvat. Täälä on myös yksi harvoista jäljellä olevista kappaleista 1916 vuodelta olevast Irlannin perustamisjulistuksista. Kirjastossa on myös Irlannin kansallissymboli harppu.

Sivistyskierroksen jälkeen kävimme kahvilla ja kävelimme hieman keskustassa. Ostimme iltapalaa kaupasta ja ajelimme bussilla hotellille. Aikaero alkoi jo painaa ja kävimmekin suihkun jälkeen nukkumaan pian yhdeksän jälkeen, sillä kello oli Suomessa silloin 23. Viimeisenä kuvana tässä postauksessa on hotellin kylpyhuoneen kuva laitteesta, jollaista en ollut ennen nähnyt. Hetki meni tuota ja sen toimintoja ihmetellessä. Seuraavassa jutussani kerron parista seuraavasta päivästä Irlannin ihmemaassa :).

Mitä kohteita Sinä suosittelet Dublinissa? Meillä Dublin jäi vähän vähemmälle tällä kerralla.